keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Töttöröö

Voi herran pieksut taas, miten voiki erehtyä niin pahasti että luulee kaiken menevän hyvin? Loviisan veivinheiton jälkeen Itikalla oli vaikea poikiminen, joka kostautui sitten poikimahalvauksena. Lehmä ei ole vieläkään noussut ylös ja eläinlääkäri antoi todella huonon ennusteen, toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Lispetta sentään voi hyvin, kaunis ja sirpakka neitokainen, isän värityksen voi jo kahden eläimen perusteella arvata, sillä Lispetta ja Kakara ovat aivan saman näköisiä, molemmilla sama isä.

Jogurtti poiki sonnin brown swiss -sonni Paysslista, Luukaksen nimipäivänä joten paperissa lukee nyt sitten Lucas. Komea ja mukavan oloinen sonnipoika, melko isokokoinen. Jännitys siemennettiin maanantaina (TAAS!), tällä kertaa laitettiin ihan suosiolla lihasonnia lapulle ja näkyyhän siellä siemennyskortissakin lukevan AB.

Blogin ulkoasun vaihto on hieman jäänyt, sillä kameran latauspiuha on hukassa enkä löytänyt kansioista mieleistä kuvaa yläpalkkiin... Kyllä nyt vastustaa taas.

perjantai 17. lokakuuta 2014

Navetan nurkalta sosiaalisissa medioissa!

Huomasin huvikseen selaillessani että Navetan nurkalta löytyy myös bloglovinista, sitä kautta pystyy siis myös seurailemaan navettatouhuja.

Huviksi ja ajankuluksi tein myös instagram-käyttäjän blogin nimille, sinne kuvia ilmestyy todennäköisesti myös tämän sivuston ohella (kunhan vaan muistais aina lisätä ne kuvat tännekin, köh). Löytyy nimellä navetannurkalta.

Käykäähän seurailemassa mikäli yhtään kiinnostaa, minä jatkan nyt blogin sivujen ja ulkoasun päivittelyä. :)

Täytyy antaa että voi saada

Otsikossa elämä kiteytettynä pähkinänkuoreen. Loviisa menetettiin tiistaina. Pikkuraasu meni yhtäkkiä maanantai-aamuna huonoon kuntoon, makasi vain ja hengitti. Eläinlääkäri määräsi antibiootit mutta vasikka meni nopeasti, tiistai-aamuna sitä ei enää ollut. Nyt harmittaa. Viimeiseen hengenvetoon asti tuo kaunis villisieluinen eläin oli osa perhettä, sen eteen tehtiin kaikki voitava. Hyvästi kaunis Loviisa, toivotaan että vihreämmillä laitumilla on paljon tilaa loikkia ja juosta ympäriinsä.

Iloisempiakin uutisia on. Eilen syntyi pari päivää etuajassa kaunis lehmävasikka VH Lumbista, Itikalle. Oikein toivottu ja kaunis vasikka, nimeltään Lispetta. Pikkuveljelläni oli tapana pienenä sanoa prinsessaa lispetaksi, omasta mielestäni erikoinen ja kaunis nimi erikoiselle ja kauniille vasikalle. Tosin tämäkin tarina olisi voinut päättyä toisin, voisi sanoa että olen onnellinen siitä että omistan pakkomielteen istua vaikka läpi yön valvomassa poikimisia. Vasikka oli nimittäin tulossa maailmaan väärinpäin, selkä alaspäin. Tunnin odottelun jälkeen aloin epäilemään että jokin on vinossa ja soitin isän tarkistamaan tilanteen. Tunti meni vasikkaa käännellessä ja väännellessä, ja kun se viimein oli oikeassa asennossa, se jäi lantiosta kiinni. Itikalle poikiminen oli jo kolmas mutta poikki se oli silti moisen kokemuksen jälkeen, aika näyttää miten rouva lähtee lypsämään nyt.

Ipanan vasikka Kakara on siemennetty nyt VH Finkalla ja Janni hereford-sonnilla. Mielenkiintoinen yhdistelmä jos vaan tulisi nyt tiineeksi.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan..?

Heissan! Kuvia pukkaa, laatu on yhtä kuin lg:n puhelimen kamera eli huono, ei kiinnitetä huomiota siihen, eihän? :D


 Kuvassa edessä Heran tytär Laktoosi ja takana brown swiss x ayrshire -risteytys Loviisa. Kuvat ovat viime viikolta, kun pienet joutuivat lammaskarsinaan evakkoon navetan pesun ajaksi. Lupasta en valitettavasti saanut parempia kuvia otettua kuin alla oleva, mutta haitanneeko tuo. Melko normaalin ayrshire x holsteinin näköinen poju. 


Loviisan pirullinen luonne pääsi valloilleen. Ketasta ei olisi halunnut ihmisen kanssa lähteä mihinkään, vaan yritti hyppiä laitojen yli. Lammaskarsinaan päästyään kiusasi nuorempiaan jatkuvasti,  energiaa tuntui piisaavan ja typyä ärsytti kun muut olisivat halunneet leikkimisen sijaan nukkua. Juoksentelipas Loviisa pari kertaa vauhdilla teräsaitaakin päin, saapa nähdä pidätteleekö tuota isona enää mikään. Vaan kaunis on hän joka tapauksessa!

Kuva on huonolaatuinen mutta eron rakenteessa kyllä huomaa. Loviisa on siro ja todella kaunis rakenteeltaan, Laktoosi taas melko tavis pullero. Tokihan tässä vaiheessa ei vielä kannata mennä mitään päätöksiä tekemään, sillä kasvaessaan ja lehmistyessään voivat nämäkin tytöt muuttua paljonkin.

Sitten jalostusuutisia! Iines on siemennetty VH Grafitilla, kun sain viimeinkin äidin vakuuttuneeksi siitä että tarkoin valikoiduille morsiamille käyttö on ihan ok vaikka luonne onkin mitä on. Jes! Kesäheinä on siemennetty VH Clementillä, Irmeli VH Finkalla ja Kirsikka Shotglassilla. Kerrankin mieleisiä sonneja holsteinlistalla. Kaisa ja Juulia on otettu sisälle lehmäparsiin odottelemaan poikimisia.

Elsan poika Jehu myytiin kahden kuukauden ikäisenä tilasonniksi toiselle tilalle, ja perjantaina saatiin kuulla uutisia. Jehun ensimmäinen jälkeläinen oli syntynyt. Ainoa ihmetyksen aihe asiassa oli se, että vasikan molemmat vanhemmat ovat holsteineja ja vasikka itse on punaruskea. Jehun isällä ei ole suvussa punavärigeeniä periyttäviä sonneja joten sen on tultava emän puolelta, mistä teemmekin päätelmän että Elsa periyttää myös punaista väriä. Seuraava sonni saattaakin tästä syystä olla sittenkin punainen holstein kun sellainenkin oli listalle pitkästä aikaa eksynyt.