perjantai 29. marraskuuta 2013

Hilima poiki (anteeksi viivästyminen!)

Hilimaki päätti sitte poikia pari päivää myöhässä (ja tämä päivitys jo varmaan viikon myöhässä, pahoittelut :D) ja sonnihan sieltä tuli. Keikariksi nimetty pienen pieni koipeliini näki päivänvalon 19. päivä eli viime viikon tiistaina, illan hämärässä. Pojan toinen etujalka oli taittunut väärään asentoon ja harasi vastaan, minkä takia poikiminen oli emälle vaikea ja vielä huomattavasti väsyttävämmäksi olisi mennyt mikäli kukaan ei olisi poikimista valvonut. Meillä jokaista poikimista valvotaan yllätyksien varalta, tästä varmaan osaltaan johtuu pieni vasikkakuolleisuuskin. Keikari sai nimeensä vaikutteita isänsä nimestä, superdaddyna toimi nimittäin VH Maine.

Kaisla ja Kelmitär ovat päässeet jo muuttamaan lastentarhan puolelle, vaikka melko pieniä ovatkin. Kuningasidea lähti eilen välityksen kautta uuteen kotiin, onnea matkaan pikkupoika! Lehmiäkin on siemennetty melko hurja määrä viime päivityksen jälkeen, joskin unohdin listan navetalle joten tarkkaa tietoa ei ole niistä antaa. Jaffa siemennettiin brown swiss sonnilla nimeltä Payssli ET, Jivia VR Urilla tai Uutimella (en muista kummalla, molemmat Ullimullin poikia kuitenkin :D) ja Iralle laitettiin Big Pointia. Ämmy kärähti tyhjäksi tarkistuskierroksella, onneksi sentään Janni ja Elsa todettiin tiineiksi.

Seuraavat poikimiset on joulukuussa Herbiina ja Evita, Herppulilta ainaki ootetaan tyttöä, edellinen älyttömän nätti lehminen lähti naapuritilalle kasvamaan pihattolehmäksi. Kissakantaa on karsittu ja nyt jäljellä on enää emäkissa Samba ja pikkupoika Severi.

Pahoittelen vielä kerran postauksen viivästymistä, kuvia yritän saada viikonlopun aikana! :)

maanantai 11. marraskuuta 2013

Viimeinki se kauan odotettu

Inari päätti poikia tänään, kaks päivää etuajassa. Lehmää toivottiin mutta ääneen ei ajatuksia sanottu eikä toivottu liikoja, hyvällä tuurilla on tapana kaikota kun sitä liiaksi hehkuttaa. Vaan nyt on syytä hehkuttaa! Isohkon tyttösen Inari pyöräytti pienellä avustuksella, sonnista VR Tuomi. Nätti on ja tosi näpsäkän oloinen muutenki, nousi heti ylös ja imi tuttopullosta ternimaitoa apinan raivolla. Tyttelin nimeksi tuli Kaisla, odotukset ainakin on kovat tälle pienelle. Kaisla oli samalla tämän vuoden viimeinen äykkyvasikka, kaikki muut tälle vuodelle syntynyyt ayrshiret paitsi Kehveli ovat olleet lehmisiä, ihan hyvin siis :)

tiistai 5. marraskuuta 2013

Kolme kantturaa käveli korkialaitaseen

Ikävä ei liiemmin tullut. Mukaan lähtivät läskipallero Aamu joka oli sitä mieltä että tällainen rahvaanomainen kuljetustapa naru päässä ei sovi yhtään hänen kaltaiselleen navetan valtiattarelle, ja pisti jarrut pohjaan heti kun parresta pääsi. Kummasti sai vauhtia kinttuihin kun apupoika tyrkkäsikin sähkövetkuttimella takapuolelle. Alma-raukka ehkä hieman jäi harmittamaan, vanha rouva oli niin lempeän luontoinen muori. Samoja reittejä kyytiin talsi myös lapsuuden kaveri Eka, lehmä joka sai minut innostumaan junior handlingista vaikkei koskaan kisoihin asti päästykkään. Näiden paikoille laitetaan sitten Ivalo, Impi ja Inari, ja myöhemmin ensi vuoden alussa poikivat hiehot Jekku ja Jasmiini sekä järkyttävän kokoinen möhköfantti Janni.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Suruakin välillä

Itikka alkoi eilen käyttäytymään oudosti, seisoskeli häntä ylhäällä ja huojui puolelta toiselle. Kaikki kyllä tiesivät miten tässä käy, Itikka loi vasikkansa. Laskettu aika olisi ollut vasta joulukuun lopulla, eihän 2 kuukautta etuajassa syntyvä jälkikasvu voi millään pysyä hengissä kun keuhkotkaan eivät ole vielä tarpeeksi kehittyneet. Tänä aamuna se oli sitten pykännyt ensin sonnivasikan ja aamunavetan aikaan isä oli kiskonut vielä toisenkin vasikan ulos, lehmisen. Sonnilla oli napanuora katkennut omituisesti ihan juuresta ilman minkäänlaista tynkääkään, lieneekö se sitten ollut syynä että poikiminen käynnistyi jo nyt. Isänä näillä olisi ollut VH Maine, ei toki harmita kun yksi parhaimpien joukkoon lukeutuvista lehmistä tekee kuolleet sekakaksoset. Ensikkokausi emällä oli aivan mahtava, ja se herui parhaimmillaan yli 60 kiloon päivässäkin. Tästä toisesta kaudesta taitaakin nyt tulla melko pettymys, lehmä ei kerennyt olla ummessakaan kovin kauaa eikä sillä vielä ollut utarettakaan yhtään. Elämä on julmaa.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Impi poiki

Miks tässä käy aina näin kun menee etukäteen ennustamaan kumpi sieltä tulee :D Ivalo poiki etuajassa sonnin, ja Impi myöhässä - LEHMISEN. Eipä siinä, nätin näkönen ja ihan näpsäkkä tyty, syö hyvin ja jalkoja ainakin riittää vaikka muille jakaa. Tytön nimeksi tuli Kelmitär, isänä VH Suarez. Paljolti samanlainen väritys kuin Kasandralla, sama isähän näillä on. Muistuttaa rakenteeltaan aika paljon emänsä siskoa Josefiinaa, pitkät kintut ja hyvä luustonlaatu. Hyviä sonneja on suvussa ja emälinjakin ihan kohtalaisen hyvä, eiköhän tästäkin ihan mukiinmenevä tule ;)