lauantai 21. joulukuuta 2013

Evitakin poiki ennen joulua

Ei saatu jouluaattovasikkaa tällekkään vuodelle :( Olipa yllätys etä justiinsa nyt kun navetassa on lomittaja niin Evita oli yöllä punnertanut maailmaan aivan valtavan lehmävasikan. Kolmas poikiminen ja kolmas lehminen, hyvä Evita! Navettaan mennessä oli pikkuinen shokki kun samaa näköä Keimon kanssa löytyy aika paljon, ja kävelin ensin Keimon ketan ohi ja huikkasin terkut ohimennen, kävelin ruokintapöydälle ja toisessa ketassa oli aivan saman näköinen vasikka! Joutu peruuttamaan takasi ja varmistamaan näkikö oikein :D Isokokoinen neiti oli yön aikana käynyt kääntämässä vesihanat auki ja levittelemässä ämpäreitä ympäri käytäviä. Pikku kämmi sattui myös siinä kun katsoin vain äkkiä ja oletin tottakai vasikan olevan sonni kun oli niin isokokoinen ja menin sitten siinä täyttelemään lappua "Kaapolle". Nimi vaihtuikin Kalinkaksi kun vasikan oikea sukupuoli paljastui. Isänä jättiläisellä oli Offie.

Hyvin alkanut joululomakin tulee kulutettua melko varmasti navetalla, uusi jalostussuunnitelma uudelle listalle pitäisi keretä tehdä ja listata kaikki tarkistettavat ja siemennettävät. Kiirettä pukkaa vaan millompa ei!

torstai 19. joulukuuta 2013

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Joten annetaan pikseleiden laulaa vaikka verbaalinenkin riimeily varmasti luonnistuisi!


Kun piha näyttää tuolta niin lähtee kyllä viimeisetkin halut lähteä juoksuttamaan vasikkaa narun päässä ulos... Hyvä kun itse pysyy pystyssä.


Ensimmäisenä navettaan mennessä tarkistetaan aina kalenteri. 4. päivä piti aloittaa Herbiinan syöttäminen koska odotettuun poikimispäivään oli silloin tasan kaksi viikkoa.


Seuraavaksi tarkastelun kohteena on poikimislista, katsotaan seuraavat umpeenlaitettavat ja poikivat, kirjataan ylös syntyneet vasikat ja lisätään uudet, tiineiksi tarkistetut eläimet listalle.


Tuossa ko. lista vähän selkeämmästä kuvakulmasta. Ensimmäisessä sarakkeessa on lehmän nimi ja korvanumero, mikäli kyseessä on hieho eli ensimmäistä kertaa poikiva niin nimen edessä on punainen pystyviiva, kuten Jännityksellä ja Jannilla näkyy olevankin kuvassa. Toisessa sarakkeessa on vasikan isän tiedot, sonnin nimi ja kantakirjanumero. Kolmannessa sarakkeessa on päivä jolloin eläimen odotetaan poikivan, vihreällä katkoviivalla on erotettu kuukaudet tulkinnan helpottamiseksi. Viimeisessä sarakkeessa on ensin umpeenlaittamispvm ja sen jälkeen syötön aloittamispäivä.


Sitten ns. "vasikkakansio" auki ja kortteja selailemaan, tulee aina hyvä mieli kahtella näitä nimikortteja kun itse tietää jokaisen nimen tarinan ja tunnistaisi niistä jokaisen vaikka unissaan. Kuvassa näkyy kansion kansi, numerot ovat rotukoodeja joka on kullekkin rodulle oma.


Keikari, 499. karjassamme syntynyt vasikka.


Ja sitte kansion vaihto! Siemennyskorttikansion ensimmäinen lehtinen on jotakuinkin tämän näköinen, tälle vihreällä sivulle seminologit kirjaavat ylös siemennetyt eläimet, päivämäärän, siementäjän sekä tottakai hinnan eroteltuna käyntimaksuun, annoshintaan ja mahdollisiin tarkistuksiin.


Jaffa oli siemennetty kaksi kertaa Payssli ET nimisellä sonnilla, nyt ootellaan sitte sitä brown swissi vasikkaa! :)


Ja tältä näyttää siemennyskortti. Jokaista poikimista kohden on varattu vain neljä ruutua eli 4 siemennystä/vasikka. Joillakin menee siemennysten määrä reilustikin yli ja kortit täyttyy sauhuten, sitä varten myös tyhjiä kortteja pitää olla kansiossa.


..... :D yritä siinä sitten jotain tehdä kun joku linssilude tunkee kokoajan eteen.


Kettojen putsaus oliki mun tehtävä. Tuli aika nopiasti huomattua ettei tuosta lantatalikosta ollu ku enemmä harmia tuosa hommasa ja piti käyvä tonkiin se oikia talikko jostaki hämähäkin seittejä täynä olevasta pimiästä loukosta nii joha alako homma luistaan!


Ja ylpeänä esittelen, puhdas vasikkaketta!


Jahvuliki poseeras niiiiin nätisti. Kuten kuvasta huomaa niin yhdennäköisyyttä jerseyhyn on melko paljon, tämä on nyt siemennetty brown swissillä että saa nähä miten käy.

Seuraavaan postaukseen on tulossa ainakin kuvat Keikarista ja Kaislasta kunhan saan muokattua niitä vähän :)

Herbiinan mukula

näki päivänvalon viime sunnuntaina. Ja voooi mikä ihana söpöläinen se onkaan! Sirompaa sonnia saa kyllä ehtiä, näkyy Herbiina periyttävän hyvää rakennetta vaikkei itse mikään kedon kaunein kukkanen olekkaan. Vasikalla oli jotain ongelmia parina ensimmäisenä päivänä, eikä se pysynyt pystössä vaan takapää muljui alta. Asia korjaantui ja nyt tämä pikku söpöliini nimeltään Keimo, viettää aikaansa Severin kanssa samoilla oljilla nukkuen, joulumieltä ;) Keimon isä on VH Suarez (yllätyyyys...?)

Päivitystä tulossa kuvien kera, TÄNÄÄN. Pahoittelen mojovaa kirjoitustaukoa, jospa se tästä nyt :)

perjantai 29. marraskuuta 2013

Hilima poiki (anteeksi viivästyminen!)

Hilimaki päätti sitte poikia pari päivää myöhässä (ja tämä päivitys jo varmaan viikon myöhässä, pahoittelut :D) ja sonnihan sieltä tuli. Keikariksi nimetty pienen pieni koipeliini näki päivänvalon 19. päivä eli viime viikon tiistaina, illan hämärässä. Pojan toinen etujalka oli taittunut väärään asentoon ja harasi vastaan, minkä takia poikiminen oli emälle vaikea ja vielä huomattavasti väsyttävämmäksi olisi mennyt mikäli kukaan ei olisi poikimista valvonut. Meillä jokaista poikimista valvotaan yllätyksien varalta, tästä varmaan osaltaan johtuu pieni vasikkakuolleisuuskin. Keikari sai nimeensä vaikutteita isänsä nimestä, superdaddyna toimi nimittäin VH Maine.

Kaisla ja Kelmitär ovat päässeet jo muuttamaan lastentarhan puolelle, vaikka melko pieniä ovatkin. Kuningasidea lähti eilen välityksen kautta uuteen kotiin, onnea matkaan pikkupoika! Lehmiäkin on siemennetty melko hurja määrä viime päivityksen jälkeen, joskin unohdin listan navetalle joten tarkkaa tietoa ei ole niistä antaa. Jaffa siemennettiin brown swiss sonnilla nimeltä Payssli ET, Jivia VR Urilla tai Uutimella (en muista kummalla, molemmat Ullimullin poikia kuitenkin :D) ja Iralle laitettiin Big Pointia. Ämmy kärähti tyhjäksi tarkistuskierroksella, onneksi sentään Janni ja Elsa todettiin tiineiksi.

Seuraavat poikimiset on joulukuussa Herbiina ja Evita, Herppulilta ainaki ootetaan tyttöä, edellinen älyttömän nätti lehminen lähti naapuritilalle kasvamaan pihattolehmäksi. Kissakantaa on karsittu ja nyt jäljellä on enää emäkissa Samba ja pikkupoika Severi.

Pahoittelen vielä kerran postauksen viivästymistä, kuvia yritän saada viikonlopun aikana! :)

maanantai 11. marraskuuta 2013

Viimeinki se kauan odotettu

Inari päätti poikia tänään, kaks päivää etuajassa. Lehmää toivottiin mutta ääneen ei ajatuksia sanottu eikä toivottu liikoja, hyvällä tuurilla on tapana kaikota kun sitä liiaksi hehkuttaa. Vaan nyt on syytä hehkuttaa! Isohkon tyttösen Inari pyöräytti pienellä avustuksella, sonnista VR Tuomi. Nätti on ja tosi näpsäkän oloinen muutenki, nousi heti ylös ja imi tuttopullosta ternimaitoa apinan raivolla. Tyttelin nimeksi tuli Kaisla, odotukset ainakin on kovat tälle pienelle. Kaisla oli samalla tämän vuoden viimeinen äykkyvasikka, kaikki muut tälle vuodelle syntynyyt ayrshiret paitsi Kehveli ovat olleet lehmisiä, ihan hyvin siis :)

tiistai 5. marraskuuta 2013

Kolme kantturaa käveli korkialaitaseen

Ikävä ei liiemmin tullut. Mukaan lähtivät läskipallero Aamu joka oli sitä mieltä että tällainen rahvaanomainen kuljetustapa naru päässä ei sovi yhtään hänen kaltaiselleen navetan valtiattarelle, ja pisti jarrut pohjaan heti kun parresta pääsi. Kummasti sai vauhtia kinttuihin kun apupoika tyrkkäsikin sähkövetkuttimella takapuolelle. Alma-raukka ehkä hieman jäi harmittamaan, vanha rouva oli niin lempeän luontoinen muori. Samoja reittejä kyytiin talsi myös lapsuuden kaveri Eka, lehmä joka sai minut innostumaan junior handlingista vaikkei koskaan kisoihin asti päästykkään. Näiden paikoille laitetaan sitten Ivalo, Impi ja Inari, ja myöhemmin ensi vuoden alussa poikivat hiehot Jekku ja Jasmiini sekä järkyttävän kokoinen möhköfantti Janni.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Suruakin välillä

Itikka alkoi eilen käyttäytymään oudosti, seisoskeli häntä ylhäällä ja huojui puolelta toiselle. Kaikki kyllä tiesivät miten tässä käy, Itikka loi vasikkansa. Laskettu aika olisi ollut vasta joulukuun lopulla, eihän 2 kuukautta etuajassa syntyvä jälkikasvu voi millään pysyä hengissä kun keuhkotkaan eivät ole vielä tarpeeksi kehittyneet. Tänä aamuna se oli sitten pykännyt ensin sonnivasikan ja aamunavetan aikaan isä oli kiskonut vielä toisenkin vasikan ulos, lehmisen. Sonnilla oli napanuora katkennut omituisesti ihan juuresta ilman minkäänlaista tynkääkään, lieneekö se sitten ollut syynä että poikiminen käynnistyi jo nyt. Isänä näillä olisi ollut VH Maine, ei toki harmita kun yksi parhaimpien joukkoon lukeutuvista lehmistä tekee kuolleet sekakaksoset. Ensikkokausi emällä oli aivan mahtava, ja se herui parhaimmillaan yli 60 kiloon päivässäkin. Tästä toisesta kaudesta taitaakin nyt tulla melko pettymys, lehmä ei kerennyt olla ummessakaan kovin kauaa eikä sillä vielä ollut utarettakaan yhtään. Elämä on julmaa.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Impi poiki

Miks tässä käy aina näin kun menee etukäteen ennustamaan kumpi sieltä tulee :D Ivalo poiki etuajassa sonnin, ja Impi myöhässä - LEHMISEN. Eipä siinä, nätin näkönen ja ihan näpsäkkä tyty, syö hyvin ja jalkoja ainakin riittää vaikka muille jakaa. Tytön nimeksi tuli Kelmitär, isänä VH Suarez. Paljolti samanlainen väritys kuin Kasandralla, sama isähän näillä on. Muistuttaa rakenteeltaan aika paljon emänsä siskoa Josefiinaa, pitkät kintut ja hyvä luustonlaatu. Hyviä sonneja on suvussa ja emälinjakin ihan kohtalaisen hyvä, eiköhän tästäkin ihan mukiinmenevä tule ;)

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kuningasidea!

Navettaan putkahti tänään uusi asukki, ikävä kyllä väärää sukupuolta edustavana vain. Ivalo poiki VH Mainesta pienen ja terhakan sonninmötkylän, on se vaan nätti :) Ivalolla itsellään oli kuulemma hyvänoloinen luonne, vaikka se saattaakin muuttua vielä radikaalisti suuntaan jos toiseenkin kun hormonimyrskyistä selvitään ensin, ja maitoakin löytyi jo ihan mukavasti.

Pojasta tuli tosiaan nimeltään Kuningasidea, komia sonni siittä kasvaa ;)

tiistai 29. lokakuuta 2013

Jänskättää!

Ivalo ja Impi on molemmat sen näköisiä että posahtavat kohta, utaretta on molemmilla ihan mukavasti jo iltatarkilla pitääkin olla aikasempaa tarkempi. Immen odotettu poikimispäivä tosin tuli ja meni jo sunnuntaina, sonni on siis melko todennäköinen tulokas. Ivalon laskettuaika sen sijaan olisi vasta ensi kuussa joten sieltä saattaa tulla lehminen. Vaikka mistäpä näistä ikinä tietää, yllätyksiäkin on sattunut ;)

Kerma sai vihdoin ja viimein korvamerkit paikalleen kun uudet korvamerkkipihdit tuli, nykyiset ovat väriltään hienon punaiset ja niillä pystyy kiinnittämään myös e-merkin sitten kun niihin siirrytään.

tiistai 22. lokakuuta 2013

On tämä vaa työmaa

Koko eilinen tuli rehkittyä enemmän tai vähemmän hiki päässä ja sappi kiehuen, muisti taas miksi olisi kiva jos olisi uudenaikainen navetta ja kaikki kivat elämää helpottavat vempeleet. Vaan minkäs teet, ei ne työt itsestään tehdyksi tule :D Aamupäivällä kävin putsaamassa pikkuvasikoiden yksilöketat uusia tulokkaita varten jo valmiiksi. Immen laskettu aika ois sunnuntaina ja Ivalon vasta myöhemmin, mutta joku vaisto sanoo että kummatkin poikii viimestään ens viikon aikana. Ivalolla oikeastaan tullut jo enemmän utareen alkua kuin Immellä, saas nähä.


Impiä väsytti :D Vieressä näkyy aina yhtä hölmistyneen näkönen Hilima, jonka pitäis myöski poikia ens kuussa.


Kuvassa etummaisena Ivalo, navetan parhaasta emälinjasta joten odotukset on kovat. Korkea se ainakin on ja emänemältä Ämmyltä ainakin löytyy maitoa, toivottavasti olis edes osan Ämmylin ominaisuuksista perinyt. Ivalon vieressä ensi kuussa poikiva Linnéläinen Inari, tiine sonnista VR Tuomi :) (siis enhän mä nyt Turandottia yritä meidän lehemien sukuihin saada, enhän?) Ei hääppösen näkönen vaikka isää mainostettiinkin kovana rakennesonnina. Toivottavasti nyt edes maitoa olis. Viimeisenä kuvassa näkyy Inarin sisko Jivia, jonka isä on holstein. Jivia todennäköisesti siemennetään silti ayrshirellä :)

Jaffaa varten on nyt tilattu ihan omat annokset semmarin typpipönttöön, meille ei olla koskaan tilattu omia annoksia vaan ollaan vain tyydytty käyttämään sitä mitä semmarilta löytyy :D 4:n viikon päästä on sitte omat annokset kahta eri brown swiss -sonnia! Huumorilatauksella varustettuna tottakai, isä oli nimittäin ottanut muistilapun mukaan navetalle että tiesi mitä pitää tilata, ja lapussahan luki tietenkin brown fish :D Ruskeita kaloja odotellessa siis.


Kuva eiliseltä, siivoiltiin siilon pohjaa "kottikärryt täyteen ja traktorin kauhaan" -menetelmällä. Tai no minä siivosin. Pikkuveli istui vain traktorin kopissa ja kuunteli musiikkia. Parin tunnin rehkimisen jälkeen vielä iltalypsylle isän kaveriksi, illalla kyllä tunsi tehneensä töitä.

perjantai 18. lokakuuta 2013

Siemennys, tuplaus, triplaus

Ipanan triplaus, sonnina edelleen D Sol.

Illan tuplaus, ensimmäisestä kerrasta en kerennyt edes kirjoittaa kiireiden takia :D Neidille laitettiin Big Pointia, toivottavasti tuloksena ei ole ihan yhtä iso vasikka kuin viime kerran ponnistelujen tulos Kesäheinä... Kiva sukunen sonni ihan hyvillä arvosteluilla, tästä vois melekeempä lehemistä toivua :)

Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä Juhannusheilan siemennys, tälle hieholle on kovat odotukset! Tosi näppärän näkönen ainaki, toivottavasti tää oppii lypsämäänkin ja tulee sitten tiineeksikin toisin kuin emänsä. Sonnina Picanto, saapa nähä mikä on tulos.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Ipanan siemennys

Tulihan seki päivä viimein! :) Ipana on niin hieno lehmuli että vasikoistakin on pakko tulla hienoja, Kakara ainakin näyttäisi varsin mallikkaalta jo vaikka ikää ei kauheasti vielä olekaan. Sonnina D Sol, odotettavissa siis komean näköinen vasikka kunhan vaan ois lehmänen.

Sitten vähän galluppia teiltä rakkaat lukijat :) Blogikirjoitusten määrä käy äkkiä vähiin jos päivitän vaan jokaisen siemennyksen ja syntyneen vasikan tänne, siispä minkälaisia kirjoituksia te haluaisitte lukea? Kirjoittajasta itsestään olen suunnitellut yhtä päivitystä koska itsestäni en ole kauheasti blogin puolella vielä kertonut, samoten päivä navetassa ois tarkoitus toteuttaa sopivan tilaisuuden tullessa, mutta onko teillä jotain mistä haluaisitte lukea? Ideoita saa heittää kehiin ja kaikki pyrin mahdollisuuksien mukaan toteuttamaankin :)

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Irmelin siemennys

Neiti "en-oikein-itsekään-tiedä-minlä-mallinen-olen" on nyt siemennetty D Solilla, kolmena päivänä! Että voikin kiimat pidentyä ja mennä muutenkin persiilleen kun valo vähenee. Tästä on vaikea lähteä jalostamaan rakennetta kun ei ole mitään selkeitä vikoja tai hyviä puolia, kaikki on siltä rajamailta. Tyrkättiin vain jotain josta on tullut hyvän mallisia vasikoita ja toivotaan että sieltä jotain tulee :D

Eilen tuli taas navetassa oltua pitkästä aikaa ja sen sanon ettei flunssassa ole kiva navetoida. Alusten siivoaminenkin on huomattavasti raskaampaa kun ei ole kunnolla parantunut, mutta minkäs teet kun ne elikot nyt vaan on pakko hoitaa. Isä on huomannut kuinka paljon helpompaa jätteiden lastaaminen on hevosen lantatalikolla, ja nyt se talikko löytyy sitten joka ilta aina navetasta. Pitää hommata isukille oma aubiose jos se vaikka jättäis sen mun rauhaan :D Kirsikka ja Kesäheinä ovat kasvaneet aivan jäätävää tahtia, ihme jos Kesistäkään saadaan enää sitten pois ryhmäkarsinoista, sen verran korkea siitä tulee.

Vasikoita ei ole lähtenyt vieläkään, eivät vanhemmat uskalla laittaa välitykseen "ku entä jos siitä tuleeki hyvä?" -.- niimpä, entä jos. Vaan entäpä jos ei? Ennemmin ottaisin sen riskin ja laittelisin huonoimpia suosiolla pois, kun ne ei vaan mahdu sisälle niin ne ei vaan mahdu ja piste. Pitää vissiin alkaa tosissaan nuita myymään.

maanantai 7. lokakuuta 2013

Myöhässä olevat kuvat

Lupasin tosiaan jo viime viikolla saada kuvat Kerma-vauvelista ja lehmistä parsissaan tänne blogin puolellekin, vaan aina kun pitäisi jotain saada ajoissa tehtyä niin mikään ei tietenkään toimi, olipa kumma :D Tässä ne nyt kuitenkin ovat, vähän myöhässä mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)

 
Kerma päivän ikäsenä, otettu illalla joten navetasaki pimiämpää ja väri vääristyny, ei oo ihan noin tumma tyttö sentään :)


Ja tässä puolestaan kuva lehmistä parsissa. Etualalla Elsa huurustamassa kameran linssiä, sen takana makuulla Herbiina ja Hertta, sekä ennen pikkuparsia seisomassa oleva Impi -hieho.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Iineksen siemennys + kaks tarkkia

Iines siemennettiin eilen ja tuplattiin tänään, sonnina Picanto. Kamala jännäys jo nyt, viimeksi Iines tosiaan tekaisi sonnivasikan ja luultiin että joudutaan laittamaan lehmäkin navetan taakse vaan niimpä se vain on kerännyt lihaa luitten päälle ja alkanut näyttämään lehmältä!

Samalla tarkistettiin Isabella ja Jännitys, molemmat tullu ensimmäisestä tiineeksi! Bailabaila :D Isabella oli siemennetty Asmo Aikomuksella ja Jännitys VH Mandelilla, kummaltakin odotetaan lehmävasikkaa, sen verran hyvistä suvuista ovat ;)

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Hera poiki!

Aivan kuten ennustinkin, Hera poiki paljon aikaisemmin kuin olisi pitänyt, laskettuaika kun olisi ollut vasta 4.10. Kauniin ruskean lehmisen oli rouva pyöräyttänyt, maitotuotenimillä jatkettiin ja tylleröstä tuli Kerma. Aivan on isänsä näköinen laps, valkoista ei ole kuin pikku läntti kyljessä.
Kerma
i. VR Cigar
e. Hera
   ei. Yläpihan Tosalund
   ee. Agnes
       eei.  Ojaniityn Rumba
       eee. Villi
             eeei. Martin Orakas
             eeee. Tiina
                    eeeei. Asmo Muffi
                    eeeee. Pippuri
                             eeeeei. Koivuharjun Iekki
                             eeeeee. Tilli
                                        eeeeeei. Mutkalan Epo
                                        eeeeeee. Heli

Typykkä on siis samaa sukua Elinan kanssa, ainoa vika koko vasikassa on se että sen isä ei siis ole ay. Ayrshiren käyttölistaltahan tuo löytyy mutta ay:tä siinä ei silti ole tipan tippaa, voi kun kiva.

lauantai 28. syyskuuta 2013

Kaikki pallerot sisällä

Lehmät ovat olleet jo kauemmin aikaa sisällä huonojen kelien takia, ja nyt kylmien syyssateiden saapuessa tänne Pohjanmaallekkin pääsivät myös hiehot sisälle. Keskiviikkona meni navetalla puoli kymmeneen ja saatiin laitettua sisälle puolet porukasta, vasikka-aitauksen asukit + Juulia ja Josefiina menivät siiloon, johon on siis tehty ja oviaukko mutta "eteinen" joka estää lumen ja tuulen menemisen suoraan sisälle uupuu vielä. Juhannusheila ja Jaffa antoivat ottaa itsensä nätisti kiinni joten nekin pääsivät jo keskiviikkona parteen köllöttämään, Jivia ja Jogurtti sen sijaan vetivät semmoista rodeota pitkin aitausta että ajettiin ne vain sitten vasikka-aitaukseen että ne pääsivät katoksen alle suojaan vesisateelta. Seuraavana päivänä laitettiinkin sitten loput sisälle, Jivia ja Jogurtti Jaffan viereen pikkuparsiin jotka olisi määrä purkaa parin vuoden sisällä, sillä vain kaksi näistä parsista on tarpeeksi isoja että niissä pystyy isokokoisia holsteinhiehoja pitämään. Uudelle puolelle Juhannusheilan viereen pääsivät Jännitys ja Janni jotka molemmat pitäisi tarkistaa, sekä Jekku ja pienen pieni Jasmiini joka on koko porukan pienin! (Ja poikii tammikuussa, heh :D)
Lehmäparsiin pääsivät jo Impi jonka olisi määrä poikia ensi kuun lopulla, ja marraskuussa poikivat Inari ja Ivalo. Hiehojen alta korkealaitaisen kyytiin pääsivät Aliisa ja Iiris, kyynel silmäkulmassa katsottiin kun tytöt nousivat rekan kyytiin, ei tämä helppoa ole jos niihin kiintyy.
Torstaina otettiin samalla sisälle myös lampaat joita ei todellakaan ollut tarkoitus hakea pois laitumelta vielä, mutta iltaheiniä viedessä satuin huomaamaan että Viuhti ontui toista etujalkaansa. Nopea soitto pikkuveljelle ja pakettiautolla laitumelta hakemaan viittä lammasta säkkipimeällä, hullujen touhua tämä on :D

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Syksy tulee

ja sen mukana myös inhottavat kelit. Iltaisin on jo pimeää ja ulkona on koleaa ja märkää. Hiehot pitäisi ottaa sisälle, samoin lampaat. Lehmät ovat jo siirtyneet sisäruokintaan, samoin hevonen. Laitumilta loppuu vihreä heinä ja polut muuttuvat mutavelliksi. Juhannusheila olisi pitänyt ottaa muutenkin sisälle jo kauan sitten, samoin Jännitys ja Janni. Onneksi hiehoilla on ulkona katos ettei sentään kastua tarvi, vaikka harvoimpa nuo sinne näkyvät menevän. Evitaa ja Herbiinaa on alettu laittamaan umpeen, ja Evita sanoi vastalauseen syötön vähentämiselle, maito tippui heti kerrasta 5 litraa :D Heran syöttö on aloitettu, odotettu päivä lähenee hiipien päivä päivältä. Veikkaus on että ensimmäinen Cigarilainen saadaan jo ennen lokakuun laskettua aikaa, ja toista ei toivottavasti koskaan, ensimmäinenkin pistää harmituskäyrän hipomaan taivaita tälläiselle vannoutuneelle ayrshirejalostajalle. Elosuojan seinään on puhkaistu reikä ovea varten, jotta hiehot pääsevät ulkoilemaan talvellakin. Samalla saadaan se kauan haaveiltu ulkoilumahdollisuus lehmillekin, jes!

Eipä tässä muuta, nauttikaa syksyn kauniista väreistä ja ottakaa pimeistä illoista kaikki ilo irti, mikään ei ole parempaa kuin kuuma tee kynttilän äärellä.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Karhun repimiä paaleja + siemennys

Ilopilleri siemennettiin tänään uuden jalkkarin mukaisesti VH Mandelilla, semmarilla kun ei sattunut olemaan ykkösvaihtoehtona ollutta Keytä matkassa. Hulluna se ainakin riehuu parressa kun ei päässyt ulos, ehkä se tulis nyt ekasta tiineeksi... Kasandra on vieläkin yksilöketassa, käy sääliksi toista kun niin reppanan oloisena sieltä kuikistelee :(

Tämän päivän ehdoton ykkösärsykki on karhun repimät rehupaalit. Aiemmin karhuista ei ole ollut mitään haittaa, vaan ne ovat pysytelleet etäällä ja kiltisti omissa oloissaan. Tänä vuonna karhu(t) ovat kuitenkin käyneet vajaa kilometrin päässä kotoa sijaitsevan rehusiilon pihalla käppäilemässä, kahden kilometrin päässä löntystellyt tiellä naapurin traktoria vastaan, käynyt yhden naapurin takapihalla, säikytellyt kesälaitumella olleita hevosia ja nyt vielä repinyt rehupaaleja rikki. Mulla ei ole mitään karhuja vastaan kunhan pysyisivät siellä omalla reviirillään eivätkä aiheuttaisi haittaa tai vaaratilanteita ihmisille.

Todistusaineistoa

tiistai 17. syyskuuta 2013

Uutta jalostussuunnitelmaa

Tulipa taas tehtyä jalostussuunnitelmaa uuden käyttiksen pohjalta, kyseessä siis Faban käyttölista 3/2013 joka on voimassa syyskuusta joulukuuhun. Uudet sonnit katsottiin kaikille joita ei ole vielä tarkistettu, ihan varulta jos vaikka sattuu etteivät olekkaan mokomat tiineitä. (Paitsi Isabellalle joka on 99% varmuudella tiine). Ps. Anteeksi edellisen postauksen venähtäminen, viikonloppuna olikin melkoista häslinkiä kotona niin en kerennyt kuin hahmottelemaan kuin vähän pohjaa tuolle postaukselle, tänään sitten kirjoitin puhtaaksi :)

Listaa käytettävistä sonneista,
Nimi ja kantakirjanumero (ykkösehotus/kakkosehotus)

VH Mandel F 96134 B  ( 2 / 1 )
Key F 96675 D  ( 3 / 1 )
Lastyear F 96369 B  ( 1 / 0 )
VH Ronaldo F 96484 B  ( 0 / 3 )
VH Miracle F 96252 B  ( 1 / 0 )
Big Point F 96636 B  ( 2 / 3 )
VH Blume F 96476 B  ( 0 / 1 )
D Sol F 95586 B  ( 1 / 1 )
VH Lumb F 96152 B  ( 1 / 0 )
VH Bento FFF 95487 B  ( 0 / 1 )
VR Uri A 46428 C  ( 1 / 0 )
V Föske A 45634 C  ( 0 / 2 )
Ranta-Askolan Ypry AAA 44881 D  ( 1 / 0 )

Hyvärakenteinen lehmä

Maalaisjärjelläkin ajateltuna hyvärakenteinen lehmä on tietysti tuottava lehmä. Hyvärakenteista lehmää ei jouduta poistamaan karjasta rakenteen vuoksi. Hyvärakenteinen lehmä pystyy käyttämään rehun tehokkaasti. Hyvärakenteinen lehmä on huomaamaton. Hyvärakenteinen lehmä on määrätietoisen jalostuksen tulos. Tulos, johon jokainen karjanomistaja omassa karjassaan pyrkii.

Hyvärakenteinen lehmä on tasapainoisen ja kauniin näköinen eläin, jota sietää kyllä esitellä muillekkin. Yhtenä osatekijänä lehmän ulkonäön "paremmuuteen" verrattaessa eläimiä keskenään on luustonlaatu. Kuivaluustoinen eläin on siro ja omaa yleensä aina hyvän lypsytyypin. Helpoiten luustonlaadun pystyy määrittelemään eläimen jaloista, tönkköjalkainen lehmä harvoin omaa hyvää lypsytyyppiä. Toinen lehmän tärkeimmistä rakenneominaisuuksista on utarerakenne. Takapainoista (tai varsinkaan etupainoista!) utaretta jossa vetimet harottavat joka ilmansuuntaan ja maahan matkaa on ruhtinaalliset viisi cm, on enemmän kuin inhottava lypsää.

 Omasta mielestäni tärkein piirre tuottavan eläimen rakenteessa on sen soveltuvuus lypsylehmäksi. Lehmän lypsytyyppiin vaikuttavat jo edellä mainittu luustonlaatu, sekä rungon syvyys ja - tilavuus. Syvärunkoinen lehmä on tehokas rehunkäyttäjä, jolloin myös edellytykset tehokkaaseen maidontuotantoon ovat hyvät ja rehusta saatavat ravintoaineet jäävät tarkasti lehmän omaan käyttöön. Rungon tilavuus taas sen sijaan on tärkeä ominaispiirre jo lehmän hyvinvoinninkin vuoksi; tarpeeksi tilavaan runkoon mahtuvat sydän ja keuhkotkin kunnolla.

Jalkarakenteeseen palatakseni totean että tässäkin asiassa hyvät jalat ovat monen osatekijän summa: hyvä kinner, hyvät jalka-asennot, vuohinen sekä sorkkakulma. Hyvä kinner ei ole liian kiverä eikä liian suora, optimaalinen kinner on yleensä helppo tunnistaa vaikkei lehmiä paljoa tuntisikaan. Liian suora kinner vaikeuttaa eläimen liikkumista jonkin verran lyhentäen askelta, kun taas liian kiverä kinner rasittaa erityisen paljon lonkkia eläimen liikkuessa.

Kuvan lehmällä on optimaalinen kinner.
Lehmillä enää harvemmin tapaa ventoa vuohista, matalaa sorkkakulmaa sen sijaan kylläkin. Matala tai korkea sorkkakulma kuluttaa sorkkaa väärin, minkä takia eläin saattaa kipeytyä jaloista herkemmin mikäli niitä ei hoideta tietyin väliajoin. Optimaalisen sorkkakulman omaava eläin kuluttaa sorkan tasaisesti jolloin se ei kasva liian pitkäksi yhtä nopeasti kuin matalan sorkkakulman omaavalla eläimellä. Pystyt "pukinkaviot" ovat tuttuja varsinkin hevosihmisille, sillä ne rasittavat niveliä ja saavat eläimen liikkumaan väärin. Jalka-asennot ovat yleensä vain ulkonäöllisiä haittoja, joskin pahasti länkisäärinen lehmä saattaa rasittaa niveliä väärin joutuessaan pyöräyttämään jalkaa sisäänpäin liikkuessaan. Pihtikinttuiset lehmät ovat huomattavasti yleisimpiä, ja näitäkin esiintyy yleensä vanhempien, jo jalkaongelmista kärsivien eläinten keskuudessa.

Utarerakenteen tärkeimpiä seikkoja ovat kiinnitykset, utarekudoksen laatu sekä vedinten paksuus, pituus ja sijainti. Utareen kiinnityksiä ovat etukiinnitys, takakiinnitys sekä keskiside. Melko yleisiä poiston syitä ovatkin vanhojen lehmien keskuudessa kiinnityksien repsahtaminen, takakiinnityksen pettäessä utareesta tulee takapainoinen, etukiinnityksen pettäessä se laahaa maata ja keskiside onkin se viimeinen niitti kun lypsimiäkään  ei tahdo enää saada paikoilleen. Tällaisen utareen omaavaa pommia ei useinkaan karjassa enää kauaa pidetä, ja jälkeläistenkin kanssa kannattaa olla tarkkana, räjähtävä utare on melko vaikeasti suvusta kitkettävissä oleva ongelma.

Repsahtanut utare

Utarekudoksen laatu on toinen vaikeasti parannettava ongelma, mikäli sitä suvussa on. Huonolaatuinen utarekudos, myös tunnettu nimellä rasvasäkki, on utare jossa on liian vähän maitorauhasia verrattuna rasvan määrään. Tällainen utare on vielä lypsämisen jälkeenkin kova ja pallomainen, kun taas hyvälaatuinen utarekudos on tyhjetessään pehmeä ja näyttää lypsyn jälkeen selkeästi tyhjältä. Huono utarekudoksen laatu saattaa joissan tapauksissa johtua myös ensikko- tai hiehoiän ylilihavuudesta, mikä onkin Suomessa sisäruokintakauden vuoksi melkoinen ongelma. Utarekudoksen laatu vaikuttaa myös lehmän utareterveyteen, ja on siksi tavoiteltava ominaisuus nautajalostuksessa. Vedinten pituus ja paksuus sen sijaan ovat helposti jalostettavissa olevia piirteitä, jotka osaltaan joko helpottavat tai vaikeuttavat lypsämisen onnistumista. Lypsykoneen kiinnittäminen lyhyisiin vetimiin on haastellisempaa kuin pitkiin, ja liian ohuiden vetimien takia lypsykone saattaa vetää navettailmaa putkistoon. Vedinten sijainti on myöskin tärkeä piirre, sillä liian lähekkäin tai liian kaukana toisistaan sijaitsevat vetimet hankaloittavat sekä lypsykoneen laittoa että paikallaan pysymistä.

Hyvin sijoittuneet takavetimet.

Lehmän poikimisen helppouteen vaikuttaa lantion tilavuus ja - kulma, sillä laskevalantioisen eläimen poikiminen tapahtuu ns. "ylämäkeen", ja saattaa tällöin olla huomattavasti vaikeampi kuin normaalilantioisen, varsinkin vasikan ollessa suurikokoinen.

perjantai 13. syyskuuta 2013

Kiirekiirekiireee


Joten tällä kertaa on luvassa kuvia! Kameraa en saanut toimimaan joten pengoin facebookin kätköistä kaikkea pikkukivaa, pahoittelen suurta määrää traktorikuvia! :D (siis enhän mä mikään valtra-fani oo, kuinnii??) Ylemmässä kuvassa ovat tänä kesänä saapuneet laumanjäsenet, kaksi lammastahan meillä oli jo ennestään. Karitsat Ninni (ruskea) ja Nana (musta), sekä emä Mymmeli joka näkyykin kuvasta todella hyvin... Nimet vaihdettiin muumiteemaan sopivaksi, edelliset kun nimettiin Tiuhtiksi ja Viuhtiksi :D


Kuusnolla lähdössä rehuntekoon! Tai ainakin viemään kärryä, isommat hoitakoot rehunteon :D


Viime tiistailta, olin viemässä heinää lampaille mutta arvatkaapa tuliko siitä mitään kun lauma karvakorvia seisoa tönötti eesä...


Pyöröpaalien hakua pikkuveljen kanssa.


Lampaitten ruokintaa, heinää kauhaan ja menoksi.

Viime talvelta kuva, oltiin vissiin tulossa illan päälle takaisin kotiin Pahkalasta.

Ja loppuun mun suosikki! :D Reipas maajussi lenkkeilyttää lehmää... Tarkoituksena oli siis ottaa meiltä tutuille myydystä Jeerasta kuvia, mokoma jästipää vaan ei oikeen tahtonut haluta liikkua :D

Seuraavaa postausta on odotettavissa viikonloppuna, nyt lähden ajelemaan pienellä sinisellä ja koristeleen sitä katu-uskottavaksi wunderbaumeilla. Adios!

torstai 12. syyskuuta 2013

Vieraita navetalla

Tänään siemennettiin toistamiseen eli tuplattiin sekä Ämmy että Elsa, Ämmylle laitetaan vielä katkaisupiikki varmuuden vuoksi. Viime tiinehtyminen oli myös hankala, sitä siemennettiin viidellä eri sonnilla joista kaksi oli vieläpä liharotuisia, ja se tuli tiineeksi vasta kierukan ja tukikierukan avulla. Ehkä nyt päästäisiin vähän helpommalla vaikka ei kyllä hyvältä näytä... Sonnina Ämmyllä oli VH Mandel ja Elsalla Picanto.

Toinen vieras olikin sitten eläinlääkäri, Kasandra sai antibioottikuurin suolistotulehdukseen (raukka :c) ja Heralla todettiin sorkkakuume.

Samba sai perheenlisäystä, neljä pientä söpöliini kissanpentua :)

tiistai 10. syyskuuta 2013

Faba: enkeli vai demoni?

Faba. Suomalainen jalostusjärjestö, aina suomalaisten karjanomistajien puolella ja tukena? Tämänkin asian voi tulkita niin ja näin. Tokihan Faballa on pieniin karjoihin paljonkin tarjottavaa käyttölistallaan, mutta entä isommille ja vaativammille jalostajille? Oma kotitilakaan nyt ei äärimmäisen iso lehmämäärältään ole, vain 24 lypsävää, mutta silti käyttölista tuntuu liian ahtaalta omaan karjaan käytettäväksi. Varsinkin holsteinin tilanne on jostain syystä huonontunut, samansukuiset sonnit tunkevat käyttölistalle yhtäaikaa, eikä viime listallakaan kauheasti valinnanvaraa ollut jos ei meinannut kaikkia lehmiä siemennyttää Man-O-Manin sukulaisilla. Ehkä vähän kärjistettyä, mutta toivon todella että käyttölistan laatijat alkaisivat kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota myös niihin tiloihin jotka eivät käytä jalostussuunnittelijan palveluita.

Omassa karjassa on helppoa tunnistaa hyvät ja huonot yksilöt, vaikkei niiden profilointi olekaan yksiselitteisen helppoa. Joku tolppajaloillakin varustettu lehmä saattaa silti olla paljon parempi kuin se täydelliset rimppakintut omaava neiti, lehmien luokittelussa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Omissa jalostussuunnitelmissa tärkeimmät asiat riippuvat rodustakin. Holsteineilla tärkeimpiä piirteitä ovat hyvä luonne, luustonlaatu, syvä runko, tuotos sekä tottakai eri suvut. Massasukujen käyttöä pyritään karsimaan ihan vain tulevaisuuden helpottamiseksi. Ayrshireilla tärkeimpiä jalostuskohteita sen sijaan ovat tuotos, hyvä luonne ja takakorkeus. Meillä ayrshiret ovat poikkeuksetta olleet melko pieniä ja sirpakoita, yhtään tolppajalkaa ei ole vielä näkynyt. Ayrshiren kanssa otetaan huomioon myös sonnin rotuosuudet, mitä enemmän suomalaista verta sen parempi, muista asioista voidaan tarvittaessa jonkin verran joustaa.

Tokihan Faba on laajentanut käyttölistaansa monipuolisempaan päin rotujen osalta, mutta silti ihmettelen (kuten varmaan kaikki muutkin äykkyihmiset), miksi Viking Red sonnit on välttämättä pitänyt saada samaan listaan ayrshiren kanssa? Tai miksi näitä sekarotuisia pitää ylipäätänsäkään listalle saada? Risteytyselinvoimaa saadaan kyllä tarvittaessa kahden puhtaan rodunkin sekoituksista, mutta ei näitä valmiiksi sekarotuisia R Hasleveita ja VR Cigareita (jossa ei muuten ole yhtään ay:tä) tarvitse karjanomistajien päätä sekoittamaan sinne listalle laittaa, kiitos.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Tilannepäivitystä

Kärpäset surraa ja rokki soi. Se ois vissii kesä ny ohi sitte. Lehemät on haikian olosia ku tietävät että kohta tulee kylmät ja märät kelit, eikä niitä laiteta edes ulos kun ei ne siellä huonossa ilmassa viihdy ollenkaan, norkoilevat vaan portilla ja huutavat. Hiehot saa olla vielä ulkona niin kauan kuin vain kelit sallii, hiehot ei oo ihan niin tarkkoja ollut säästä. Kanala on edelleenki kesken, karsina on pesemättä ja äääää! Syysstressi :D Lampaat on ollu heinäruokinnalla ny jonku aikaa ja kohta varmaan neki haetaan sisälle, ei rannasa oo niille enää mitään syömistä. Navetassa ei oo kummempia tapahtunu, Enne ja Ihime vaihetti paikkoja keskenään ku Ihimeellä oli liian pitkä parsi ja Ennellä liian lyhyt, Isabella meinas katkasta längen nii se on nyt väliaikasesti Elinan vanhalla paikalla :D Tojennäkösesti se muuttaa Emmun paikalle kuhan saajaan vaihettua se kumimatto siihen. Kasandra on nyt lastentarhalainen, villi semmonen. Kuolasia pusuja lemmuilta meitsin lukijoille, pysykäähä kanavalla! ;)

keskiviikko 28. elokuuta 2013

arktisen alueen nautaeläimiä

elikkä pakastinhiehoja. Nuin hieno lempinimi ollaan keksitty poistoon menevistä hiehon möllyköistä :D Lista senku kasvaa vaan, Janni siemennettiin nyt lihasonnilla ja jos ei siitä tullut tiineeksi niin Iiris saakin sitte tuttua matkaseuraa. Näitä kun poistellaan tässä pikkuhiljaa huonoimpia elikoita niin piti sitten oikeen listata vaikkei tämä ketään kiinnostaisikaan.

Seuraavat sarvipäät siis edustavat meidän navetan arktisten leveyspiirien nautaeläimiä:

Iiris, yllätys yllätys. Ei kukaan täysjärkinen ala katselemaan lokakuussa 2 vuoden ikäistä hiehonmöllykkää joka ei edes tiineeksi tule. Nättihän se on mutta ulkonäöllä ei paljo maitoa tuoteta :)

Aamu. Se läskipheeersus. Eihän se sille voi mitään että on lihava, mutta ei tätäkään ole kannattavaa enää pitää kun pitäisi olla nyt parhaassa maidossa niin mitä vielä, hyvä jos 12 litraan pääsee. Rasvottunu se on joka puolelta ja kaikenlisäksi vielä kolmipyttynen. Tervemenoa vaan.

Alma, ihmeparantuja jolla on niin huono hedelmällisyys ettei viitsitty edes yrittää enää siementää. Kolmipyttynen myöskin, etujalassa aika karmian näkönen pattipolvi. Ihan kivan värinen ja iso lehmä ja lypsääki kohtuuella, lähtee sitte ku maito loppuu tai tarvitaan tilaa.

Iines, lehmä josta ei oikein tiedä yhtään mitään. Todennäkösesti tämä poistuu navetan taakse, näyttäisi tulleen patteja kylkiin. Harmi ja sääli, Elsan vasikka Rakuunasta ja tosi kivan näkönen muuten! :(

Eka, tämä poistuu utarerakenteen takia. Tsädäääm mikä pommi!

Aliisa, kakspyttynen ja silti lypselee enemmän kuin esmes Aamu :D Ei kuitenkaan jätetä enää, pullistelee kohtua ulos tiineenä ollessaan.

Kysymysmerkillä on Ipana ja Janni, toivottavasti ei tarvis hyviä elikoita autoon laittaa.

maanantai 26. elokuuta 2013

Like I said, cows don't wait.

Pistääpä taas ärsyttämään. Ihmiset, jotka ei yksinkertaisesti älyä että lehmät ei voi oottaa etes tuntia, saati sitte kahta. Lehmillä on tarkka sisäinen kello, ja ne kyllä tietävät mihin aikaan ne ruokitaan ja lypsetään, äänistä kyllä kuulee jos sattuu olemaan vähänkään myöhässä :D Mikseivät nykyihmiset ymmärrä lehmien herkkää olemusta ja sitä että ne oikeasti vaativat tarkat kellonajat? Siksikö etteivät ihmiset itsekään elä niin tarkasti kellotaulun mukaan? Nykyihminen on vieraantunut luonnosta, jossa jokaisen elävän olennon keho tiesi tarkkaan mihin aikaan päivästä kuuluu mitäkin tehdä. Kukat sulkeutuvat nuppuun iltasella, yöeläimet kömpivät koloistaan ja päiväeläimet painuvat yöpuulle. Ei lehmienkään nukkumaanmenoa voi määrättömiin siirtää, niillekkin pitää antaa oma rauha. Aamulla lehmät ruokitaan ja lypsetään niihin aikoihin kuin ne luonnossakin alkaisivat pikkuhiljaa heräilemään, auringonnousun aikaan. Nykyihmiset kaipaavat 11 asti nukkumista ja kuvittelevat että on eläinten häirintää mennä aamulypsylle viideltä aamulla. Osa voisi rinnastaa noin aikaisen herätyksen jopa eläinrääkkäykseen. Harvassa ovat ne ihmiset jotka oikeasti ymmärtävät että lehmät ovat edelleen elollisia olioita, ja toimivat ja käyttäytyvät juuri niinkuin niiden lauma- ja saaliseläiminä kuuluu. Ne heräävät viideltä aamulla. Joten silloin heräävät myös ihmiset. Piste. Heluna kiittää ja kumartaa.

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Kamera kainaloon ja menoks

Nyt tuleekin aika pläjäys niitä kuvia, muistin jopa ottaa kameran mukaan kun kävin katseleen että kaikilla on kaikki hyvin :D Enjoy!


Tältä meidän navetan nurkalla näyttää. "Lehmäkuja", tämän kautta lehmät menevät navetasta laitumelle :)

Kasandra
Lastentarhassa Kakara, Kirsikka ja Kesäheinä

Kipinä on jo iso tyttö :)

Kehvatsu
Tästä tulee kanala!

Esteri
Mymmeli maisto salmiakkia :DD



























lauantai 24. elokuuta 2013

Puinnit käynnisä

Nyt on päästy täälä Pohojanmaallaki puinnit alottamaan! :) Pikkuveljen kanssa ollaan olkipaaleja kerätty pelloilta nyt kahtena päivänä, samaa urakkaa on vielä edessäpäinkin. Navetoitua on tullut myös nyt kun isä rälläilee puimurilla niin meitsipä sitten hoitelee iltanavetat. Nyt oiski hyvä tilaisuus kertoilla taas pitkästä aikaa navetan arjesta kun on vähän perilläkin asioista :D

Herbiina lypsetään taas sekaan, vasemman takusen kns hoidetaan umpipuikoilla, kohtahan senkin saa umpeen jo laittaa. Iralle iski utaretulehdus, sillä on nyt antibioottikuuri päällä ja lypsetään viimeisenä viemäristä alas. On muuten rauhallinen lehemänalku ku ei meinaakkaa jalkaansa nostaa! :) Iran vieruskaveri Ipana on nyt seurannassa, toinen etunen on haavautunut aika ilkeän näköisesti, eikä tyllerö anna kenenkään muiden kuin minun pestä ja laittaa koneet alle tai muuten tulee sorkasta. Kehvatsu ja Kummajuttu pääsi isompien kans samaan ryhmäkarsinaan Kipinän, Kaverin ja Kaunokin kanssa, Kakara pääsi lastentarhaan ja Kumina ulos pikkuhiehojen kanssa. Iran vassu Kasandrakin siirtyy heti lastentarhapuolelle kun vaan opetetaan tekojuomalle :)

Emmu lähti korkealaitaisen matkaan tiistaina, Iiris ensikuussa. Supersiskokset Enne ja Hertta tarkistettiin, molemmat ekasta tiineitä, jeee!! Enne Fexter Capista ja Hertta VH Suarezista :) (yhyhyy en pystynyt linkkaamaan kun sonnihaku on huoltokatkolla :'( ) Ämmy siemennettiin VH Suarezilla nyt kolmannen kerran ja epäiltiin että sillä ois rakkulat. Prkleen prkl. Ihime on nyt kans siemennetty, VH Mandelilla. Seuraava poikiminen on vasta lokakuussa joten nyt onki sitte rauhallisempaa jaksoa navetan nurkallaki :)

+ Kiitos paljon kaikista niistä kommenteista joita viime postaukseen tuli, yritän tehä parhaani ja toteuttaa kaikki toiveet :) Lehmistä esittelysivua oonki jo alotellu, löytyy ylälaidasta "Rouvat" tekstin takaa, sieltä löytyy jo perustiedot eli nimi, korvanumero, jälkeläiset ja tottakai mun lempparijuttu eli polveutuminen (mihin ei mennykää ku semmoset vajaa 3 ja puoli tuntia aikaa... :D), kuvat on tulossa! ;) Navetta - Suomi -sanakirjaa oon alottelemassa kans, ehdottaa saa sanoja ym. koska mulla saattaa sieltä unohtua aika reilustikki asioita :) Hyvää illan jatkoa kaikille, tämä tyttö lähtee nyt jungledin voimin iltanavettaan!

tiistai 20. elokuuta 2013

Blogin parannusehdotuksia?

Kysympäs nyt teiltä suoraan hyvät lukijat, mistä te haluatte lukea? Navetan arjesta? Lehmistä? Kaikesta mahdollisesta vähänkään aiheeseen liittyen?
Entä pitäisikö kuvia olla enemmän/vähemmän?
Pitäisikö navetan asukeista olla esittely omalla sivullaan?
Blogille oma nimikkovasikka?
Ehdottakaa! Kaikki ehdotukset otetaan huomioon, kommentoida saa niin nimellä kuin anonyyminäkin. Sana on vapaa, käyttäkää tilaisuus hyväksenne! ;)

lauantai 17. elokuuta 2013

Kesäkuvia

Kuulumiset tähän alkuun: Iiris tarkistettiin ja todettiin tyhjäksi, pääsee siis tutustumaan pakastimeen. Emmukin pääsee auton kyytiin, alkoi tulemaan juustoja molemmista takasista eikä sitä kannata enää hoitaa kun poistolistalla oli muutenkin jo, kiireellisenä lähtee ens viikolla. Elsa siemennettiin, sonnina VH Sergio (Shottlen sukusia lisää, jee!), jota ei olekkaa käytetty vielä yhdellekkään muulle meidän karjassa. Jännitys oli tarkoitus siementää Earnhardt P:llä mutta olikin tahkea, katsotaan huomena uuestaan. Ja tämä tyttö onnistui (ehkä) tilaamaan tällä kertaa jopa oikeat merkit niille joilta ne on tipahtanut! Viime kerralla tilasin Emmulle apumerkin ja Kiiralle päämerkin kun olisi pitänyt mennä justiin toisin päin :D Ja sitten niihin kuviin, vähän tunnelmia kuluneelta kesältä.