lauantai 21. joulukuuta 2013

Evitakin poiki ennen joulua

Ei saatu jouluaattovasikkaa tällekkään vuodelle :( Olipa yllätys etä justiinsa nyt kun navetassa on lomittaja niin Evita oli yöllä punnertanut maailmaan aivan valtavan lehmävasikan. Kolmas poikiminen ja kolmas lehminen, hyvä Evita! Navettaan mennessä oli pikkuinen shokki kun samaa näköä Keimon kanssa löytyy aika paljon, ja kävelin ensin Keimon ketan ohi ja huikkasin terkut ohimennen, kävelin ruokintapöydälle ja toisessa ketassa oli aivan saman näköinen vasikka! Joutu peruuttamaan takasi ja varmistamaan näkikö oikein :D Isokokoinen neiti oli yön aikana käynyt kääntämässä vesihanat auki ja levittelemässä ämpäreitä ympäri käytäviä. Pikku kämmi sattui myös siinä kun katsoin vain äkkiä ja oletin tottakai vasikan olevan sonni kun oli niin isokokoinen ja menin sitten siinä täyttelemään lappua "Kaapolle". Nimi vaihtuikin Kalinkaksi kun vasikan oikea sukupuoli paljastui. Isänä jättiläisellä oli Offie.

Hyvin alkanut joululomakin tulee kulutettua melko varmasti navetalla, uusi jalostussuunnitelma uudelle listalle pitäisi keretä tehdä ja listata kaikki tarkistettavat ja siemennettävät. Kiirettä pukkaa vaan millompa ei!

torstai 19. joulukuuta 2013

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Joten annetaan pikseleiden laulaa vaikka verbaalinenkin riimeily varmasti luonnistuisi!


Kun piha näyttää tuolta niin lähtee kyllä viimeisetkin halut lähteä juoksuttamaan vasikkaa narun päässä ulos... Hyvä kun itse pysyy pystyssä.


Ensimmäisenä navettaan mennessä tarkistetaan aina kalenteri. 4. päivä piti aloittaa Herbiinan syöttäminen koska odotettuun poikimispäivään oli silloin tasan kaksi viikkoa.


Seuraavaksi tarkastelun kohteena on poikimislista, katsotaan seuraavat umpeenlaitettavat ja poikivat, kirjataan ylös syntyneet vasikat ja lisätään uudet, tiineiksi tarkistetut eläimet listalle.


Tuossa ko. lista vähän selkeämmästä kuvakulmasta. Ensimmäisessä sarakkeessa on lehmän nimi ja korvanumero, mikäli kyseessä on hieho eli ensimmäistä kertaa poikiva niin nimen edessä on punainen pystyviiva, kuten Jännityksellä ja Jannilla näkyy olevankin kuvassa. Toisessa sarakkeessa on vasikan isän tiedot, sonnin nimi ja kantakirjanumero. Kolmannessa sarakkeessa on päivä jolloin eläimen odotetaan poikivan, vihreällä katkoviivalla on erotettu kuukaudet tulkinnan helpottamiseksi. Viimeisessä sarakkeessa on ensin umpeenlaittamispvm ja sen jälkeen syötön aloittamispäivä.


Sitten ns. "vasikkakansio" auki ja kortteja selailemaan, tulee aina hyvä mieli kahtella näitä nimikortteja kun itse tietää jokaisen nimen tarinan ja tunnistaisi niistä jokaisen vaikka unissaan. Kuvassa näkyy kansion kansi, numerot ovat rotukoodeja joka on kullekkin rodulle oma.


Keikari, 499. karjassamme syntynyt vasikka.


Ja sitte kansion vaihto! Siemennyskorttikansion ensimmäinen lehtinen on jotakuinkin tämän näköinen, tälle vihreällä sivulle seminologit kirjaavat ylös siemennetyt eläimet, päivämäärän, siementäjän sekä tottakai hinnan eroteltuna käyntimaksuun, annoshintaan ja mahdollisiin tarkistuksiin.


Jaffa oli siemennetty kaksi kertaa Payssli ET nimisellä sonnilla, nyt ootellaan sitte sitä brown swissi vasikkaa! :)


Ja tältä näyttää siemennyskortti. Jokaista poikimista kohden on varattu vain neljä ruutua eli 4 siemennystä/vasikka. Joillakin menee siemennysten määrä reilustikin yli ja kortit täyttyy sauhuten, sitä varten myös tyhjiä kortteja pitää olla kansiossa.


..... :D yritä siinä sitten jotain tehdä kun joku linssilude tunkee kokoajan eteen.


Kettojen putsaus oliki mun tehtävä. Tuli aika nopiasti huomattua ettei tuosta lantatalikosta ollu ku enemmä harmia tuosa hommasa ja piti käyvä tonkiin se oikia talikko jostaki hämähäkin seittejä täynä olevasta pimiästä loukosta nii joha alako homma luistaan!


Ja ylpeänä esittelen, puhdas vasikkaketta!


Jahvuliki poseeras niiiiin nätisti. Kuten kuvasta huomaa niin yhdennäköisyyttä jerseyhyn on melko paljon, tämä on nyt siemennetty brown swissillä että saa nähä miten käy.

Seuraavaan postaukseen on tulossa ainakin kuvat Keikarista ja Kaislasta kunhan saan muokattua niitä vähän :)

Herbiinan mukula

näki päivänvalon viime sunnuntaina. Ja voooi mikä ihana söpöläinen se onkaan! Sirompaa sonnia saa kyllä ehtiä, näkyy Herbiina periyttävän hyvää rakennetta vaikkei itse mikään kedon kaunein kukkanen olekkaan. Vasikalla oli jotain ongelmia parina ensimmäisenä päivänä, eikä se pysynyt pystössä vaan takapää muljui alta. Asia korjaantui ja nyt tämä pikku söpöliini nimeltään Keimo, viettää aikaansa Severin kanssa samoilla oljilla nukkuen, joulumieltä ;) Keimon isä on VH Suarez (yllätyyyys...?)

Päivitystä tulossa kuvien kera, TÄNÄÄN. Pahoittelen mojovaa kirjoitustaukoa, jospa se tästä nyt :)