Parempi myöhään kuin ei milloinkaan..?

Heissan! Kuvia pukkaa, laatu on yhtä kuin lg:n puhelimen kamera eli huono, ei kiinnitetä huomiota siihen, eihän? :D

 

 Kuvassa edessä Heran tytär Laktoosi ja takana brown swiss x ayrshire -risteytys Loviisa. Kuvat ovat viime viikolta, kun pienet joutuivat lammaskarsinaan evakkoon navetan pesun ajaksi. Lupasta en valitettavasti saanut parempia kuvia otettua kuin alla oleva, mutta haitanneeko tuo. Melko normaalin ayrshire x holsteinin näköinen poju. 

Loviisan pirullinen luonne pääsi valloilleen. Ketasta ei olisi halunnut ihmisen kanssa lähteä mihinkään, vaan yritti hyppiä laitojen yli. Lammaskarsinaan päästyään kiusasi nuorempiaan jatkuvasti,  energiaa tuntui piisaavan ja typyä ärsytti kun muut olisivat halunneet leikkimisen sijaan nukkua. Juoksentelipas Loviisa pari kertaa vauhdilla teräsaitaakin päin, saapa nähdä pidätteleekö tuota isona enää mikään. Vaan kaunis on hän joka tapauksessa!

Kuva on huonolaatuinen mutta eron rakenteessa kyllä huomaa. Loviisa on siro ja todella kaunis rakenteeltaan, Laktoosi taas melko tavis pullero. Tokihan tässä vaiheessa ei vielä kannata mennä mitään päätöksiä tekemään, sillä kasvaessaan ja lehmistyessään voivat nämäkin tytöt muuttua paljonkin.

Sitten jalostusuutisia! Iines on siemennetty VH Grafitilla, kun sain viimeinkin äidin vakuuttuneeksi siitä että tarkoin valikoiduille morsiamille käyttö on ihan ok vaikka luonne onkin mitä on. Jes! Kesäheinä on siemennetty VH Clementillä, Irmeli VH Finkalla ja Kirsikka Shotglassilla. Kerrankin mieleisiä sonneja holsteinlistalla. Kaisa ja Juulia on otettu sisälle lehmäparsiin odottelemaan poikimisia.

Elsan poika Jehu myytiin kahden kuukauden ikäisenä tilasonniksi toiselle tilalle, ja perjantaina saatiin kuulla uutisia. Jehun ensimmäinen jälkeläinen oli syntynyt. Ainoa ihmetyksen aihe asiassa oli se, että vasikan molemmat vanhemmat ovat holsteineja ja vasikka itse on punaruskea. Jehun isällä ei ole suvussa punavärigeeniä periyttäviä sonneja joten sen on tultava emän puolelta, mistä teemmekin päätelmän että Elsa periyttää myös punaista väriä. Seuraava sonni saattaakin tästä syystä olla sittenkin punainen holstein kun sellainenkin oli listalle pitkästä aikaa eksynyt.

Ristiäisiä oikeen urakalla

Viidelle kissanpennulle pitäisi keksiä nimet. Kolmelle tipulle pitäisi keksiä nimet. Vasikoille ei sentään tarvitse keksiä nimiä, ne on jo valmiina.

Jivia poiki toissapäivänä sonnivasikan. Luppa. Sonnin nimi on Luppa. Luppa-poika on 75% ayrshire (tai paremmin sanottuna siinä on 75% punaisia rotuja, lieneekö noin puhtaita äykkyjä enää kenelläkään...) mutta väriltään mustavalkoinen. Emä Jivia on puoliksi holstein ja itsekin musta, siemennettiin ay:llä ihan vain rodun säilyttämisen auttamiseksi meidän karjassa (ja siemennetään toisenkin kerran, kjeh). Lupan isä on VR Uri, ay rakenteeltaan mutta holstein väritykseltään. Hassu yhdistelmä.

Hera poiki eilen VALTAVAN kokoisen lehmävasikan, se on jo kolmas tälle mammalle. Vasikasta tuli nimiperinteen mukaan Laktoosi. Väri on kummallinen vaalean ruskea pilkullinen, eli selvästi tullut isän puolelta, emän puolella ei tuollaista väritystä esiinny. Isänä VR Favre.

Tiput kuoriuituivat tänään! Kolme pikkuista tipua kuuden viikon sinnikkään hautomisen jälkeen, ihan oman kanalan asukkien jälkeläisiä. Kaksi harmaata ja yksi pingviini (ettei vaan olis Helmin tipu, ihan saman näköinen kuin Helmi pienenä), pienen pieniä untuvapalloja :)

Kuvia tulossa lähitulevaisuudessa. Just wait for it.