Onnea on pikkuinen lehmävasikka

Varsinkin kun se on rodultaankin oikea, nimittäin ayrshire. Isabella poiki eilen, 5 päivää etuajassa pienen ja siron lehmävasikan. Kokoruskea on väriltään kuten emänsäkin, vain jaloissa samanlaisia valkeita täpliä kuin isosisko Kipinällä. Nimeämisprosessi ei ollut kovinkaan hankala kun oli jo etukäteen päätetty että ayrshireista pitäisi saada navettaan Lotta ja Liina. Lotaksi tyttö oli liian ruskea joten nimeksi tuli Liina. Kaunis on vasikka, toivottavasti tästä tulee aikanaan hyvä lypsikki!

 

 Pahoittelen kuvan laatua, puhelimella otettu ja iltanavetan aikaan oli jo melko hämärää. Liinan isä on Asmo Aikomus, ainut vasikka meille kyseisestä sonnista.

Late ja Lasse lähtivät välitykseen vähä aikaa sitten, ja isän jäädessä sairaslomalle minäkin pääsen lomittamaan viikon ajan. Töitä pitää tehdä kun niitä on, vaikka navettaanhan minä menen enemmän kuin mielellään! Tänä vuonna olisi tarkotus opetella tekemään peltotöitäkin jos jollakin riittää pinna opettamaan (Ai mitä nyt? Tästäkö? No mutta eihä se ny millää voi.. No eihä voi!! No näytä sillo ite! No eikä se nui mee. Oho...) että voi olla enemmän hyödyksi kotonakin.

Evita, Josefiina ja Jasmiini on nyt siemennetty, Evita ja Josefiina (äiti ja tytär) molemmat Mandelilla ja Jasmiini Tivolilla. Jivia, Jogurtti, Juulia, Hera ja Ivalo on nyt tarkistettu ja kaikki tiineitä, mahtavaa!

 

Loppuun  vielä kuva Severistä nukkumassa puoliksi mun käden päällä ja puoliksi purupaalin päällä, ei tarvinut yksin vahtia poikivaa lehmää kun sattuu olemaan näin huomion kipeän kissan omistaja... :D

Lehmut on ihquja ja mun elämä

Otsikossa tiivistetysti mitä kaveri ajatteli mun blogista tai sen sanomasta :D (sori Johanna)

Tästä tulee nyt lyhyt ja ihan vaan  kertova postaus, tuntuu siltä että on pakko vaan kirjoittaa jotain. Ehkä sillon ois vaan parempi olla kirjottamatta mitään mutta noh. Englannin  kirjoitukset takana päin, helpottunut olo nyt. Ette rakkaat lukijat arvaakkaan kuinka mahtava tunne oli kun avaa yo-vihkon viimeisen sivun ja alkaa lukemaan aineen aiheita. Tehtävä numero 2. Kirjoita blogia aiheesta joka on sinulle tärkeä, tarviiko enempää kertoakaan. Sen takiahan tämä blogikin on vielä pystyssä, lehmät ja maatalous muutenkin  on lähellä sydäntä. Pitempiäkin taukoja on toki ollut, lähinnä inspiraation puutteen ja ajan takia. Olen saanut ihania lukijoita jotka ovat jaksaneet myös kommentoida postauksiin eivätkä vain möllöttäneet ruudun takana. Keep it up!

Laten ilmoitin tänään rekisteriin, Lassea en koska en vaan millään muistanut mikä vasikan isän nimi oli :D Lihisten nimet ei vaan jää päähän, lypsyrotuisia kun oikeasti alkaa jalostamaan niin nimet jää väkisinkin päähän, varsinkin  jos vasikka siitä yhdistelmästä on toivottu. Molemmat pojat ovat oikein hyvävointisia ja reippaita. Ämmy ilmoitettiin teuraskyytiin, meinasi itku tulla kun kuulin. Maanantaina ois mummelilla lähtö, saa nähdä pääseekö sitä ikinä kouluun asti kun pitää olla navetalla halailemassa rakasta vanhaa Ämmyliä vielä viimeisen kerran... Lehmiin kiintyy, se joka väittää muuta valehtelee kyllä armotta päin naamaa.

Tällä hetkellä ei sen kummempaa kerrottavaa ole, lähinnä mietin tässä ideoita blogin kehittämiseen ja varsinkin siihen 1-vuotis postaukseen. Oisko ehdotuksia? Nimellä tai ilman, kaikki otetaan huomioon ;)

Sonnibuumi

Enne poiki toissapäivänä. Viikon etuajassa. Ainoana Fexter Capilla siemennettynä. SONNIN. Kuka sille semmoseen oli menny luvan antaan >:( Sirpakka ja pikkunen nätti poju siellä kuitenkin oli, Late nimeltään.

Hippulan poikiminen käynnistettiin piikillä maanantaina ja se poiki eilen valtavan sonnivasikan limusiinista. Tästä pojasta tulikin nimeltään Lasse, sääliksi kävi lehmäraukkaa kun katsoi minkä kokonen pää tällä jötikällä oli. HUH HUH. Hyvin emä kuitenkin palautui poikimisesta ja lähti lypsämäänkin ihan nätisti. Eipä sen kummempia kuulumisia tällä hetkellä :)