Onnea on pikkuinen lehmävasikka

Varsinkin kun se on rodultaankin oikea, nimittäin ayrshire. Isabella poiki eilen, 5 päivää etuajassa pienen ja siron lehmävasikan. Kokoruskea on väriltään kuten emänsäkin, vain jaloissa samanlaisia valkeita täpliä kuin isosisko Kipinällä. Nimeämisprosessi ei ollut kovinkaan hankala kun oli jo etukäteen päätetty että ayrshireista pitäisi saada navettaan Lotta ja Liina. Lotaksi tyttö oli liian ruskea joten nimeksi tuli Liina. Kaunis on vasikka, toivottavasti tästä tulee aikanaan hyvä lypsikki!

 

 Pahoittelen kuvan laatua, puhelimella otettu ja iltanavetan aikaan oli jo melko hämärää. Liinan isä on Asmo Aikomus, ainut vasikka meille kyseisestä sonnista.

Late ja Lasse lähtivät välitykseen vähä aikaa sitten, ja isän jäädessä sairaslomalle minäkin pääsen lomittamaan viikon ajan. Töitä pitää tehdä kun niitä on, vaikka navettaanhan minä menen enemmän kuin mielellään! Tänä vuonna olisi tarkotus opetella tekemään peltotöitäkin jos jollakin riittää pinna opettamaan (Ai mitä nyt? Tästäkö? No mutta eihä se ny millää voi.. No eihä voi!! No näytä sillo ite! No eikä se nui mee. Oho...) että voi olla enemmän hyödyksi kotonakin.

Evita, Josefiina ja Jasmiini on nyt siemennetty, Evita ja Josefiina (äiti ja tytär) molemmat Mandelilla ja Jasmiini Tivolilla. Jivia, Jogurtti, Juulia, Hera ja Ivalo on nyt tarkistettu ja kaikki tiineitä, mahtavaa!

 

Loppuun  vielä kuva Severistä nukkumassa puoliksi mun käden päällä ja puoliksi purupaalin päällä, ei tarvinut yksin vahtia poikivaa lehmää kun sattuu olemaan näin huomion kipeän kissan omistaja... :D