Vastustaa vastustaa

Itikka jouduttiin lopettamaan poikimahalvauksen takia. Itikka joka lypsi jo ensikkona yli 60 litraa päivässä ja poiki nyt kolmannen kerran. ÄÄÄÄÄH. Itikan ensimmäinen vasikka Juulia poiki perjantaina, lehmävasikan VH Lumbista. Nimeksi tuli Lotte.

Ivalo poiki myös. Brown swissistä. Kuolleet sekakaksoset. Siinä vaiheessa alkoi olla jo semmonen olo että mietti vain mitä syntiä sitä on tullut tehtyä kun näin rankaistaan. Ivalolla oli siis kohdun kiertymä, joka huomattiin onneksi tarpeeksi ajoissa että lehmä jäi vielä henkiin, mutta liian myöhään vasikoiden kannalta. Harmittaa. Kyllä se elämä nyt vaan vastustaa.


Anyway, Juhannusheila on siemennetty VH Clementillä, Jaffa bs-sonni Bosephuksella ja Kaveri lihasonnilla. Elsa tarkistettiin tiineeksi ja Karamba lähtee poistoon, eläinlääkäri ultrasi tyhjäksi ja hieho on kuitenkin jo yhden ja puolen vuoden ikäinen.

Hupsista saatana

Anteeksi otsikon ruma sana. Anteeksi myös laittoman pitkä postaustauko josta ruma sana johtui. Anteeksi.

ASIAAN. Kesä meni enemmän ja vähemmän kotona touhutessa, välillä kerkesi vakipaikkaankin lomittamaan. Vasikoita on viime päivityksen jälkeen syntynyt niin runsaasti että ajattelin kertoa niistä omassa päivityksessä. Jalostussuunnitelmat ovat myös mukluneet suuntaan jos toiseenkin ja jossain välissä pitäisi keretä tekemään yhteenveto kaikista viime vuonna käytetyistä sonneista ja niistä tulleista vasikoista. (Tässä välissä läppäri ylikuumenee, kiitti vaan hei). Jossain välissä onnistuin saamaan suhteellisen pysyvän työpaikan karjatilalta ja myös vinkkejä jatko-opiskeluun (kiitos sinä kuka lienetkin!), tutustun mielenkiinnolla myös itselle outoihin vaihtoehtoihin vaikka suurella todennäköisyydellä jäänkin lyhyen välimatkan päähän kotitilasta opiskelemaan. Jalostustyö on hidasta enkä uskalla antaa vanhemmille täyttä sanan valtaa asiaan :D

Jaffan odotettu poikiminen lähestyy, 22. on laskettu päivämäärä. Voi tätä jännityksen määrää, sieltä se ensimmäinen brown swissi sitten tulla tupsahtaa! Vasikka on herättänyt mielenkiintoa siementäjissäkin, saas nähdä minkälainen veitikka sieltä loppupeleissä sitten ilmestyy.

Laidunkausi jatkuu, jatkuu, jatkuu ja jatkuu, samoin kuin helteetkin. Laitumella kirmaa yli 30 elikkoa, suoraan sanottuna lirissä ollaan. Hiehoja on LIIKAA! Pakkaseen kai päätyvät osa jos ei ostajia löydy. Hilima ja Hera ovat ummessa, Illalla utaretulehdus ja Evitalla joku tuntematon vaiva toisessa takaneljänneksessä, menee umpeen. Enne ja Evita molemmat tiineitä, seuraavana tarkistusvuorossa ovat Ennen vasikka Kerttu ja Hertan tytär Karamba (joka tosin on varmaankin luonut vasikkansa mutta sisällehän se pitää ottaa siemennystä varten joka tapauksessa). Kaveri ja Elsa on siemennetty nyt molemmat VH Barkleyllä ja molemmat äykkyhiehot, Kipinä ja Kaunokki VR Rankinilla. Kumina on siemennetty brown swissillä ja Ihime Bossilla.

Poikimisia

Kolme vasikkaa kahden päivän sisällä on melko hyvä saavutus tilalle jolla on 20 lehmää! Uusista pikkuisista se kaikista eniten toivotuin oli tietenkin perinteisesti sonni. Onnettomat ay:t kun tekevät äidin kanssa sopimuksia sonnien pyöräyttämisestä :D

Ensimmäinen pieni oli tajuttoman pitkä rungoltaan, aivan kuten emänsä Ennekin. Väri vain oli huomattavasti valkoisempi kuin emällään ja ne jalat... Isällänsä näyttäisi olevan luustonlaatu 100, ihan en menisi nuiden jalkojen perusteella uskomaan. Emällään on todella kuiva luusto ja sirpsakat kintut. Ehkä tästäkin vielä lypsäjä saadaan, emänsä puolelta ainakin on hyvä! Pieni lehmänalku sai nimekseen Kerttu kaikesta vastustelustani huolimatta. Suku: VH Bostrup x Haapalan Satsi x Huitin Naksos

Toinen lehminen oli myöskin mustavalkoinen, ei ihan niin sirot jalat kuin olisi odottanut mutta paremmat kuitenkin kuin Bostruppilaisella. Samaa sukua kuitenkin, molemmilla emänemänä sama lehmä. Tämänkin vasikan emä on todella hyvä ja oikeastaan kaikkien mielestä hyvä lehmä, korkea, hyvä runko ja jalat, utarerakenne mahtava, hedelmällisyys myös ja tuotostakin aika reippaasti, poiki nyt toisen kerran. Umpeenlaittamisessa oli hieman ongelmia kun rouva porskutti tyytyväisenä 40 päivässä... Rauhallinen ja kertakaikkisen mukava lehmä tuo Hertta. Toivottavasti pikkuinen Karamba on joskus lähellekään yhtä hyvä kuin emänsä. Suku: VH Jewel x Ho-Ho Turbo x Huitin Naksos

Kolmas oli sitten se kauan odotettu ruskeavalkoinen, josta odotettiin (tai no minä odotin, äiti ja isä eivät niinkään) lehmävasikkaa. Reilustihan tuo meni viikon yliajallekin mutta olisi se silti voinut olla! Mokoma Elinan ryökäle, se on hyvä periyttämään mutta kerkesi jättää vain yhden jälkeläisen tilalle kasvamaan, eikä senkään tulevaisuudennäkymät kovinkaan ruusuiset ole hyvästä suvusta huolimatta. Elina poistetaan heti kun se on enimmät herunut, sillä kintereessä oleva tulehtunut paise ei varmastikaan ole kovin kiva juttu lehmällekään eikä tuo ota parantuakseen vaikka hoidettu onkin. Korkeasta ja sirojalkaisesta sonnipojasta tuli sitten Kehveli. Ihan nimensä veroinen on kyllä, täytyy myöntää. Suku: Saxebyn x Sammatin Sutjakka x Martin Orakas