sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan..?

Heissan! Kuvia pukkaa, laatu on yhtä kuin lg:n puhelimen kamera eli huono, ei kiinnitetä huomiota siihen, eihän? :D


 Kuvassa edessä Heran tytär Laktoosi ja takana brown swiss x ayrshire -risteytys Loviisa. Kuvat ovat viime viikolta, kun pienet joutuivat lammaskarsinaan evakkoon navetan pesun ajaksi. Lupasta en valitettavasti saanut parempia kuvia otettua kuin alla oleva, mutta haitanneeko tuo. Melko normaalin ayrshire x holsteinin näköinen poju. 


Loviisan pirullinen luonne pääsi valloilleen. Ketasta ei olisi halunnut ihmisen kanssa lähteä mihinkään, vaan yritti hyppiä laitojen yli. Lammaskarsinaan päästyään kiusasi nuorempiaan jatkuvasti,  energiaa tuntui piisaavan ja typyä ärsytti kun muut olisivat halunneet leikkimisen sijaan nukkua. Juoksentelipas Loviisa pari kertaa vauhdilla teräsaitaakin päin, saapa nähdä pidätteleekö tuota isona enää mikään. Vaan kaunis on hän joka tapauksessa!

Kuva on huonolaatuinen mutta eron rakenteessa kyllä huomaa. Loviisa on siro ja todella kaunis rakenteeltaan, Laktoosi taas melko tavis pullero. Tokihan tässä vaiheessa ei vielä kannata mennä mitään päätöksiä tekemään, sillä kasvaessaan ja lehmistyessään voivat nämäkin tytöt muuttua paljonkin.

Sitten jalostusuutisia! Iines on siemennetty VH Grafitilla, kun sain viimeinkin äidin vakuuttuneeksi siitä että tarkoin valikoiduille morsiamille käyttö on ihan ok vaikka luonne onkin mitä on. Jes! Kesäheinä on siemennetty VH Clementillä, Irmeli VH Finkalla ja Kirsikka Shotglassilla. Kerrankin mieleisiä sonneja holsteinlistalla. Kaisa ja Juulia on otettu sisälle lehmäparsiin odottelemaan poikimisia.

Elsan poika Jehu myytiin kahden kuukauden ikäisenä tilasonniksi toiselle tilalle, ja perjantaina saatiin kuulla uutisia. Jehun ensimmäinen jälkeläinen oli syntynyt. Ainoa ihmetyksen aihe asiassa oli se, että vasikan molemmat vanhemmat ovat holsteineja ja vasikka itse on punaruskea. Jehun isällä ei ole suvussa punavärigeeniä periyttäviä sonneja joten sen on tultava emän puolelta, mistä teemmekin päätelmän että Elsa periyttää myös punaista väriä. Seuraava sonni saattaakin tästä syystä olla sittenkin punainen holstein kun sellainenkin oli listalle pitkästä aikaa eksynyt.

perjantai 12. syyskuuta 2014

Ristiäisiä oikeen urakalla

Viidelle kissanpennulle pitäisi keksiä nimet. Kolmelle tipulle pitäisi keksiä nimet. Vasikoille ei sentään tarvitse keksiä nimiä, ne on jo valmiina.

Jivia poiki toissapäivänä sonnivasikan. Luppa. Sonnin nimi on Luppa. Luppa-poika on 75% ayrshire (tai paremmin sanottuna siinä on 75% punaisia rotuja, lieneekö noin puhtaita äykkyjä enää kenelläkään...) mutta väriltään mustavalkoinen. Emä Jivia on puoliksi holstein ja itsekin musta, siemennettiin ay:llä ihan vain rodun säilyttämisen auttamiseksi meidän karjassa (ja siemennetään toisenkin kerran, kjeh). Lupan isä on VR Uri, ay rakenteeltaan mutta holstein väritykseltään. Hassu yhdistelmä.

Hera poiki eilen VALTAVAN kokoisen lehmävasikan, se on jo kolmas tälle mammalle. Vasikasta tuli nimiperinteen mukaan Laktoosi. Väri on kummallinen vaalean ruskea pilkullinen, eli selvästi tullut isän puolelta, emän puolella ei tuollaista väritystä esiinny. Isänä VR Favre.

Tiput kuoriuituivat tänään! Kolme pikkuista tipua kuuden viikon sinnikkään hautomisen jälkeen, ihan oman kanalan asukkien jälkeläisiä. Kaksi harmaata ja yksi pingviini (ettei vaan olis Helmin tipu, ihan saman näköinen kuin Helmi pienenä), pienen pieniä untuvapalloja :)

Kuvia tulossa lähitulevaisuudessa. Just wait for it.

torstai 28. elokuuta 2014

Ensimmäinen brown swiss!

Brown swiss, tai kuten meidän navetassa, braun fish. (Jaffan siemennyskorttiin liimatussa tarralapussa oikeasti luki noin kun äidin kanssa itkunauraen korjailtiin isän kirjoitusvirheitä)....

Niin tai näin, ensimmäinen ruskea sveitsiläinen päätti kaksi päivää sitten suloistuttaa navettaamme prinsessamaisella olemuksellaan. Sievä neiti sai myös sievän nimen - Loviisa. Toki väristä näkee että puhdasrotuinen ei typy ole, ayrshireperimä puskee itsepintaisesti valkoisia laikkuja hopeanruskeaan peitinkarvaan. Silmät kuin kajaalilla meikatut ja olemus on pirteä ja itsepäinen minä ite! *huokaus* Mikä kaunokainen.


Tieto pikkuneidin syntymästä on levinnyt ja muutama semmari onkin harvinaisuutta käynyt jo ihastelemassa. Ainakin oman paikkakunnan edelläkävijöitä tässä ollaan, ainakin yksi tila on alkanut käyttämään brown swissiä kokeilumielessä sen jälkeen kun huhut ovat kulkeneet. Mielenkiinnolla jäädään katselemaan mitä tästä typykästä ja mahdollisista puolisisaruksistaan tulee, kenties navetta täyttyykin harmaista lehmistä? Kuka tietää, sydämen ne ainakin onnistuvat viemään jos ei muuta.

perjantai 15. elokuuta 2014

Vassuja!

Lars on Irmelin toinen vasikka, sonni valitettavasti. Isänä poitsulla on D Sol, komea runkoinen mutta suorat kintereet ja emältään perityt mulkosilmät, melko pienikokoinen.

Likka on pikkuruinen ja näpsäkkä typyli samasta isästä kuin Lars. Likan emä on Ipana ja sai nimensä emänemänsä Pimun nimestä johdettuna. Oikein sirpakka ja nätti tyttö.

Lomaromanssi on äidin uuden suosikin, Juhannusheilan ensimmäinen vasikka ja valitettavasti sonni. Isänä Picanto, rakenne on kertakaikkisen upea ja harmittaa ihan oikeasti että päätti sitten olla sonni. Emänsä on saanut jo lempinimenkin, Lypsytyyppi. Sheila kun haluaa päästä heti äkkiä nyt lypsylle ja silmin nähden nauttii siitä :D

Lola on Iltan jättiläisvasikka. Nimestäkin voi päätellä vassun olevan lehminen, mutta voi kamala minkä kokoinen! Siinä jää vanhemmat sonnitkin kakkoseksi, kauhulla odottaen tämän kasvamista. Isänä hällä on Big Point, ainut vasikka tästä sonnista meille.

Lempi on Iineksen typy, isänä VH Oboy. Runkoa näyttää tulevan ihan komeasti vaikka pieni vielä onkin, ja ihan emänemänsä Elsan näköinen kuvioinniltaan.

Lystikki on Ilopillerin Mandelilainen tytsy, pieni ja nätti, ihan sievä tästä tulee.

Hupsista saatana

Anteeksi otsikon ruma sana. Anteeksi myös laittoman pitkä postaustauko josta ruma sana johtui. Anteeksi.

ASIAAN. Kesä meni enemmän ja vähemmän kotona touhutessa, välillä kerkesi vakipaikkaankin lomittamaan. Vasikoita on viime päivityksen jälkeen syntynyt niin runsaasti että ajattelin kertoa niistä omassa päivityksessä. Jalostussuunnitelmat ovat myös mukluneet suuntaan jos toiseenkin ja jossain välissä pitäisi keretä tekemään yhteenveto kaikista viime vuonna käytetyistä sonneista ja niistä tulleista vasikoista. (Tässä välissä läppäri ylikuumenee, kiitti vaan hei). Jossain välissä onnistuin saamaan suhteellisen pysyvän työpaikan karjatilalta ja myös vinkkejä jatko-opiskeluun (kiitos sinä kuka lienetkin!), tutustun mielenkiinnolla myös itselle outoihin vaihtoehtoihin vaikka suurella todennäköisyydellä jäänkin lyhyen välimatkan päähän kotitilasta opiskelemaan. Jalostustyö on hidasta enkä uskalla antaa vanhemmille täyttä sanan valtaa asiaan :D

Jaffan odotettu poikiminen lähestyy, 22. on laskettu päivämäärä. Voi tätä jännityksen määrää, sieltä se ensimmäinen brown swissi sitten tulla tupsahtaa! Vasikka on herättänyt mielenkiintoa siementäjissäkin, saas nähdä minkälainen veitikka sieltä loppupeleissä sitten ilmestyy.

Laidunkausi jatkuu, jatkuu, jatkuu ja jatkuu, samoin kuin helteetkin. Laitumella kirmaa yli 30 elikkoa, suoraan sanottuna lirissä ollaan. Hiehoja on LIIKAA! Pakkaseen kai päätyvät osa jos ei ostajia löydy. Hilima ja Hera ovat ummessa, Illalla utaretulehdus ja Evitalla joku tuntematon vaiva toisessa takaneljänneksessä, menee umpeen. Enne ja Evita molemmat tiineitä, seuraavana tarkistusvuorossa ovat Ennen vasikka Kerttu ja Hertan tytär Karamba (joka tosin on varmaankin luonut vasikkansa mutta sisällehän se pitää ottaa siemennystä varten joka tapauksessa). Kaveri ja Elsa on siemennetty nyt molemmat VH Barkleyllä ja molemmat äykkyhiehot, Kipinä ja Kaunokki VR Rankinilla. Kumina on siemennetty brown swissillä ja Ihime Bossilla.

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Rehuntekoa ja muuta hommaa

Ihan ensimmäisenä voinkin kertoa että sekä Janni, Ihime että Elsa ovat saaneet saatettua jälkikasvunsa maailmaan, kaikki ilman suurempia ongelmia. Rehunteko on saatu melkein päätökseen, ja sitten voikin  nauttia kiireettömästä juhannuksesta (hah niin varmaan). Isän ollessa näissä kiireellisemmissä hommissa, on meikäpoika saanut sillä välin nauttia maatilan arjesta. Iltanavetat, hiehojen uloslaitot, lantakuilujen letkutukset.... HUH. Onneksi eläimet palkitsevat tehdyn työn, hyvinvoivat ja vielä paremmin lypsävät eläimet ovat ilo katsella.

Liina on alkanut jo ottamaan kasvua kiinni, ja pääsikin jo harjoittelemaan isojen  tyttöjen elämää ryhmäkarsinaan. Täytyy kyllä todeta että samassa karsinassa oleva Lilja on kyllä näin maalaisittain hemmetin komia elikko! Siinä on mennyt jalostus nappiin. Liinan emältä pamahti utare, vasta kaksi kertaa poikineena, saas nähdä miten sen vasikoiden laita on, sonnien kanssa ainakin täytyy olla tarkkana.

Isabellan utare kaksi kertaa poikineena
Lehmät pääsivät laitumelle jo ihan alkukuusta, samoten tiineet ja ei-vielä-siemennettävät hiehot. Pikkuhiehot joutuivat odottelemaan vuoroaan vähän myöhempään huonojen kelien takia.



Ihimeen vasikka oli onneksi lehminen, vieläpä kaunis sellainen. Isänä tytöllä on VH Mandel ja nimeksi tuli Luna. Uuden kissanpentu Sylvin lempparivasikka, nukkuvat samassa ketassa :D

Luna ja Sylvi nokosilla
Jannin vasikka oli suurehko sonni lihiksestä, nimeltään Lennu. Elsan vasikka oli myöskin sonni, isänä Picanto. Tämän raasun nimeksi tuli Lenkkimakkara, lempinimeltään Lenni.

Juhannukseksi koitan saada kunnollisen kuvapläjäyksen aikaiseksi, sitä odotellessa siis!

tiistai 13. toukokuuta 2014

Kesä tulloo!

Ja kovaa kyytiä tuleekin! Peltotyöt on jo hyvässä vauhdissa, mitä nyt vähän katkoa tuli sateiden takia. Laitumilla alkaa jo pukkaamaan uutta vihreää vanhan nurmen alta ja ensimmäiset kärpäsetkin on jo bongattu navetasta. Kurkipari on eksynyt jo tänne pohjoiseenkin ja lokit valloittavat pellot.

Humpsista vaan, romantisoinnista tippuminen suoraan harmaaseen arkeen. Ulkona sataa vettä ja tuulee, lämpömittarikaan ei taida huimia lukemia näyttää. Ainut kenellä on kevättä rinnassa on hevonen. Nappi-ryökäle on keksinyt uusia pahoja tapoja todistella itselleen ja omistajalleen olevansa vielä nuori ja villi ori. Raukkaparka kun ei ole tajunnut että ruunana on elellyt jo melkoisen monta vuotta ja 12 vuotta tulee tänä kesänä pojalle täyteen. Lissu on siirtynyt eskaripuolelle, Liina saa porskutella vielä olkipatjalla yksilöketassa. Ihimeen laskettuaika on 29.5. ja Jannin 1.6., ei siis enää kovin kauaa siihen että saadaan seuraavat vasikat. Kesäheinä lähtee uudelle omistajalle alustavasti tässä kuussa ja loput hiehot joita ei lypsämään itselle tarvita saavat jäädä kasvamaan laidunkauden loppuun asti, sen jälkeen pääsevät pihveiksi. Josefiinalla on nyt tiukat paikat, jos ei tullut tiineeksi nyt niin sekin lähtee pakastimen täytteeksi, on meinaan melkoisen vanha jo.

Kesäkuvia laittaisin jos jaksaisin mutta kun tuijottaa ikkunasta tuota inhottavaa ilmaa niin ei tee mieli huijata omaa mielikuvitusta semmoisilla. Tulipa masentavan harmaa blogipäivitys, ehkä ensi kerralla on jo vähän iloisempi meininki.